lauantai 31. toukokuuta 2014

Kesäkuun vitriini ja hiekkaleikit

Kuukausi on taas vaihtumassa ketterästi kesäkuun puolelle. Heti kärkeen on siis aika kurkata vitriinin vaihtuvaan näyttelyyn. Mielessä on kesä, loma, uimaranta ja hiekkaleikit. Missä vaiheessa hiekkakakkujen tekeminen muuttuu loikoiluksi? Olisipa kiva rakentaa oikein kunnon hiekkalinna, jota ei ensimmäinen aalto huuhtelisi matkoihinsa.

Kesäkauden alkamisen kunniaksi kaivoin siis hiekkaleikit esille vanhan runon säestyksellä.

"Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku"




Pieni Aalto-vaasi pääsi ensikokeluun hiekkamuotiksi.





Aikaisemmat vitriinit löytyvät linkeistä:


Täällä on viikonloppu käynnistynyt mukavissa merkeissä. Perjantaina vietin päivän veljentyttären kanssa kahdestaan. Kävimme luontokeskuksessa tutustumassa eläimiin, luontoon, kasveihin ja kivilajeihin. Kaupat jätimme tällä kertaa vähemmälle. Vähän leivontaa, maalausta ja kiireetöntä puuhastelua. 

Vähän on vettä ripotellut välillä, mutta toivottavasti viikonlopun juhlijoilla olisi myös poutaisia hetkiä. Joskus meillä on ollut samalle päivälle monet juhlat, mutta sellaista ruuhkaa ei osunut kohdalle tänä vuonna. Leppoisaa viikonloppua kaikille!

perjantai 30. toukokuuta 2014

Kesäiset keitaat aikuisten oikeesti ja haaveissa

Löytyisikö tästä valikoimasta vaihtoehtoa sadepäivälle? Pieni visiitti aikakauteen, jolloin valokuvat olivat vielä paperilla, sai muistin virkstymään kummasti. Miten sikeästi sitä pienenä nukkuikaan mykkyrällä ja mutkalla ohuella retkipatjalla. Aamulla sännättiin energiaa täynnä laitumille. On tainnut tulla nukuttua muutama yö puhallettavalla ilmapatjalla, nojatuolissa, puutarhakeinussa, tynnyrisaunassa, laavulla, metsämajassa, veneessä ja istualtaan leirikeskuksen takkahuoneessa. 

Mikä olisikaan paras paikka kesäisille nokosille? Ei tarvitse kuin katsoa hauskoja kotivideoita, niin näkee, että uni voi tulla syöttötuolissa tai potalla. Entäs, jos tänä kesänä ei miettisi patjaa tai tyynyä. Tai voihan sitä telttaankin ottaa mukaan kaikki mukavuudet. Niinpä ajattelin arvioida näitä Lexingtonin vaihtoehtoja plussilla ja miinuksilla.

Kesäinen meininki. Meillä tosin sataa vettä kuin aisaa. Entäs, jos nukahtaa aurinkoon. Toinen poski palaa ja toinen on valkoinen. Hyvällä säällä voi tulla makoisat unet. 


Vanhaa kunnon latoromantiikkaa. Tällainen Bed & Breakfast -tyyppinen ratkaisu. Ihan mahtava, jos petistä aukeaa maisema merellä tai järvelle. Ettei vain kuitenkin olisi sitten lampaita ja lehmiä samassa tallissa.


Tässä voisi viettää hetken saunan jälkeen. Kesäilta, vilvoittava tuuli ja suojaisa paikka. Pitempi nukkuminen saattaa tuntua selässä ja niskassa.


Tästä paikasta käydään kisaa. Yksi parhaista nukkumisista on ollut veneessä, kun aallot keinuttavat hiljaa. Sopii kiirettömään lekotteluun, jos vuoroista on sovittu.


Beach House olisi niin ykköstä. Liian kuuma pirtti ei ole ongelma, jos voi tehdä pedin ulos. Säävaraus. Ei unissakävelijöille. Voi tulla kallis molskahdus.


Klassikko. Peitto ja tyyny. Mitäs sitä sen kummempia valmistelemaan ja koristelemaan. Miinuksena se, että pienet mönkijät ja luikertelijat pääsevät kyläilemään helposti.


Taattu rauha riittävän kaukana päärakennuksesta. Sopivasti tarkkailuetäisyydellä, mutta silti omassa rauhassa. Kannattaisi kuitenkin varmistua, mitä on aidan toisella puolella.


Valoisaa ja ilmavaa. Nukkumapaikka meikäläisen makuun. Eikö hyttyset tajua mennä tuolta yläkautta?


Nuorekasta menoa, mutta ketä nää tyypit on? Aivan mahtava vaihtoehto asuntovaunulle. Tämäkin säävarauksella, ja uskaltaako sitä parkkiin mennä mihin tienposkeen tahansa.


Mikä vaan käy, jos hyttyset ja mäkäräiset pysyvät loitolla. Nyt tarvitaan seikkailumieltä, heittäytymistä ja rohkeutta. 

Entä, jos ei menisikään tänä kesänä tuttuja ja turvallisia latuja. Heittäisi vanhat sukset lepikkoon, ja tekisi jotain erilaista pelottomasti. Helposti löytää monta (teko)syytä jättää jotain kokeilematta. Sopiiko leikkiminen aikuisen maailmaan. Minulle se sopii, ja paljastankin sen seuraavassa postauksessa kesäkuun vitriinin muodossa!

Makoisaa viikonloppua kaikille, ja piskottomia hetkiä juhlijoille :)

Kuvat: Lexington

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Korkit käyttöön ja sitten juhlanen

Vaihteeksi pientä askartelua. Rakkain harrastukseni on meinannut jäädä kaiken muun jalkoihin. Reissuilla pitäisi olla mukana pieni askartelusetti. You know. Sakset, paperia, liimaa. Sellainen pieni salkku, jossa on matkasetti pahimpaan askartelunälkään :)

Juhlan aika

Iso juhla, pieni juhla tai juhlanen.
Juhlamieli kutsun saa,
pirtin ovi avataan,
ilo tupaan tupsahtaa!

Servetillä saa kuorrutettua lasin tarjoiluastiaksi tai pieneksi maljakoksi.


Korkkeja olen kerännyt jo kauan. Lappuihin vähän infoa tarjottavista, ja samalla systeemillä saa myös nimikortit.



 Hauras korkki halkeaa, jos tekee liian syvän kolon. Toisaalta korkki pitäisi saada pysymään paikallaan, ettei se luiskahda alta pois. Pihtiote ja terävä veitsi. Nimimerkki "Kaikki sormet tallella"




Vaihdoin lyhtyyn myös viherkasvin kynttilän tilalle. Ulkoilu tekee hyvää vihertäville :)


  Monessa kodissa on kiirettä kantapäillä, jännityksen perhosia ja odotusta keväisen juhlan kynnyksellä. Kevät voi olla muutenkin uudistumisen aikaa. Toiset asiat saavat päätöksen, ja edessä on ehkä uusia tavoitteita.

Täällä on ollut tuulinen mutta aurinkoinen päivä. Meri oli lähes vaahtopäillä, kun katselin kaukaisuuteen. Tänään maistuu jo jäätelökin muutaman "pakkaspäivän" jälkeen. Leppoisia hetkiä haluan toivottaa sinulle seuraavan runon siivittämänä :

Mitä tänään toivottaisin
aikaan uuteen, alkavaan?
Paljon antaa haluaisin:
rakkauden kasvumaan,
kärsivällisyyden kielen,
ymmärryksen taitoa,
hellän, oivaltavan mielen,
ystävyyttä aitoa.

- Anna-Mari Kaskinen-

tiistai 27. toukokuuta 2014

Päivän pikkumustat, mokalahja, Aarnio ja Gucci

Mistäs nyt tuulee? Pohjoisesta ainakin meillä. Kiltisti kaivelin sormikkaat esille, kun tänään lähdin liikenteeseen. Ai että, kun kylmyys tuntui takaraivossa asti. Oon mestari palelemaan. Olkapäät korviin asti ja sitten kalistellaan hampaita. Oltiin otettu lämppärit kotona pois päältä helteellä, ja pikkusen oli nenä kohmeessa aamulla teetä juodessa. Hrrr.

Tulossa on muutamia juhlia tälle kesälle, ja lähinnä häämöttävät ylioppilasjuhlat. Tuumailin lahjaideoita, ja kahisevan puoleen taidan taipua. Tykkään yleensä rahan sijaan antaa jonkin kivan muiston, mutta nuorten makuasiat ovat niin herkkiä asioita. En haluaisi antaa sellaistakaan tavaraa, joka ei vastaa yhtään saajan juhlatunnelmaa ja mieltymyksiä. Ehkä sillä rahalla saa sitten hankittua jotain, mitä on ollut haaveissa.

Tänään kuvissa on vaihteeksi mustaa. Kepeät pastellit ja vaalea romantiikka näkyvät usein arjessani, joten vaihtelu virkistää. Marimekon lautanen tarttui ostoskoriin talvella, ja siitä onkin tullut monikäyttöinen apuri arkeen. Kokoluokka on juuri sopiva. Keväiset kukkijat ovat vallanneet nurmikon. Kilpaa voikukkien kanssa taistelevat reviiristä.


Tämä heppa on vähäruokainen. Eero Aarnion Poni oli pitkään pahvilaatikossa käyttämättömänä. Nyt rohkaisin mieleni ja nostin sen esille. Kesällä tarjottimella on ehkä vielä enemmän käyttöä, kun pientä syötävää kuskataan pihalle. 



Padille sopiva tuote tupsahti luukusta tällä viikolla. Toisen mokasta tuli lahja itselle. Kävi niin että luukusta tipahti lehti, jota en ollut tilannut. Epäilin tilanneeni kuitenkin jotain unissani, joten soitin asiakaspalveluun. Sisustuslehden sijaan siellä oli näppäilty väärä tuote, ja kylkiäinen oli lähtenyt jo postiin. Lehti peruttiin, ja lahjan sain pitää, koska heillä oli tehty pieni moka. No eiköhän tälle käyttöä löydy. Kaupunkimaisema Vallilan kuosissa.


Guccin lompakko on palvellut uskollisesti jo monta vuotta. Sinne mahtuu kuittia ja korttia kuin pieneen kylään. Nyt kuitenkin koko on alkanut vähän häiritä. Koko on sitä luokkaa, että pienellä ketjulla tästä saisi iltalaukun. Tässä on myös se onglema, että iltalaukkuun se on aivan liian suuri. Sitten pitää tyhjätä lompsaa ja muistaa vielä laittaa kaikki takaisinkin. Usein kortteja ja muita lappuja on sitten missä sattuu, kun posket punaisena seisoo kaupan kassalla.


Viileämpi sää on siitä hyvä, että hommat etenevät paremmin kuin helteellä. Hiomakoneen ääni on kuin musiikkia korville. Remppa liikahtaa eteenpäin. Akustiikkalevyt ovat seinällä, ja niiden ympärille tulee puiset kehykset ikään kuin raamiksi.

Ja sitten muuhun arkeen. Voisiko kodinhoidosta valita ne mukavat hommat? Lapsena haaveilin sellaisesta leikkimökki-idyllisestä kodista. Missä se on? Aurinko paistaa, linnut laulaa. Ei mulle kukaan kertonut mitään liesituulettimen putsauksesta, viemärien tukkeutumisesta, rännien kaivamisesta, kattopellin fläpättämisestä, kaakeleiden saumaamisesta. Mä haluan polskutella uima-altaalla ja syödä jätskiä ;)

Tälle viikolle osuukin yksi vapaapäivä, joka mukavasti katkaisee (sekoittaa viikon). Olisipa kiva ja lämpöisempi sää, niin voisi lähteä vaikkapa piknikille. Keksin myös suunnitelman tekemättömille kotitöille. Kärrään ne kompostiin.

Pilkkiretki meni puihin, kun jäät lähti karkuun. Ehkä tässä voisi kohta alkaa virittelemään onkea. Eiköhän tuolta muutama mato löydy, ja tartteeko sitä välttämättä kalaakaan tulla. Ajatellaan ahvenia!

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Nude Longchamp ja red lips

Hiphei. Nudea vai hot colours? Mittari tipahti yli kymmenellä asteella lauantain jälkeen, joten tänään on saanut puuhastella ilman hikipisaroita. Pari päivää olikin sen verran hottia, että suunnittelin jo evakkonukkumista alakertaan. Alakerta viilenee aika nopeasti, mutta yläkerta hönkii kuumaa tuuletuksesta huolimatta.

Kävin hakemassa vähän nurmikon siemeniä paikkaukseen. Mies vähän intoutui hävittämään muurahaisia, ja siinä onkin mukava kraateri keskellä pihaa viime kesän jäljiltä. Kröhöm. Niinpä. Miksi käyttää pikkulusikkaa, kun voi homman hoitaa kauhakuormaajalla. Ne miehet.

Nuden sävyjä näkyi viime viikolla Helsingin katukuvassa aika paljon. Jostain syystä muutenkin beige ja hiekan sävyt ovat herättäneet mielenkiinnon. Longchampin mallistosta löysin ballerinat, jotka olisivat lähellä sitä etsimääni. Tahtoo nämä. Tyttäreni ihasteli pliseerattuja hameita, jotka olivat hentoisia ja kepeitä liehuhelmoja. Siitä onkin kauan, kun omassa kaapissa oli pliseerattu hame.


Sandaalit pääsivät vihdoin tervehtimään asfalttia. 


Tämän ruusun sain viime viikolla, ja ihastelin kovasti kuorrutuksia. Strösseleitä kuin kuppikakussa ja kruununa pieni sydän. Juhla-aika on kuumimmillaan, kun päättäjäisiä vietetään kohta monessa kodissa. Yksittäisiä leikkoruusuja koristellaan monin eri tavoin. Saapa nähdä, mikä on tämän vuoden hitti.



Kesävarpaat ovat valmiina. Ei tässä ihan ilman jalkahoitoa ole selvitty talven jälkeen, mutta kotikonsteilla kuitenkin. Vähän kuorintavoidetta, kylpysuolaa ja piparmintturasvaa. Se tekee hyvää jalkojen lisäksi mielelle :)



Tämän kirkkaampaa huulipunaa ei laatikosta löydy, ja tämäkin on ollut siinä rajoilla käytön suhteen. Mikä siinä onkaan, että olen aina käyttänyt hillittyjä värejä? Ihastelen rohkeita värejä kynsissä ja huulissa. Tiskillä otan sitten varman päälle jotain semi-hillittyä. Tämän kesän tavoitteeksi laitan kunnon punahuulet. Nyt ei sulauduta seinätapettiin!



Tässä on kisaeväät sunnuntaille. Jostain syystä olen lämmennyt lätkälle vasta näin loppupeleissä. Ehkä se johtui myös siitä, että olin reissussa alkupelien aikana. Tänään tulisi myös lempparileffa Toscanan auringon alla, jonka olen nähnyt ties kuinka monta kertaa. Aah. Asunto Italiasta, Amalfin rannikko ja romanttinen tarina :)



Vähitellen ajatukset kääntyvät uuteen viikkoon. Tämä toukokuu on jotenkin mennyt todella nopeasti. Kohta on jo kesäkuu, juhannus ja siten kesäloma. Toisaalta tämä aika on ihanaa, kun kesä on kynnyksellä. Toivotan sinulle aurinkoista viikkoa ja leppoisaa valmistautumista juhlijoille, valmistuville ja kaikille, jotka viimeistelevät juhlia.

Pienten juhlat ovat myös erityisen kivoja. Ensimmäiset todistukset, esitykset ja vuoden aikana tehdyt askartelut ovat ihania muistoja. Vohvelikangas taitaa olla kestosuosikki. Tein päiväkodissa aikoinaann essun vohvelikankaasta, ja siihen tehtiin puuvillalangalla erilaisia koukeroita. Nyt kummityttö on tehnyt samaisia ompeluita :) Kepeästi uuteen viikkoon. Kuulemisiin!

lauantai 24. toukokuuta 2014

Kelloton elämä mansikoilla

Miten olisi pieni parisuhdevinkki? No kerron nyt sitten kuitenkin. Tämä viikonloppu sen osoitti, että kesä ja kello eivät sovi toisilleen.  Voisihan sitä sanoa, että eihän se aina tarvitse olla rakkautta ensisilmäyksellä, että kyllä ne oppivat tykkäämään toisistaan ja tulemaan toimeen. Huihai.

Parhaita hetkiä ovat usein ne, kun ei enää tiedä paljonko kello on. Aika menee hujauksessa, ajantaju häviää, eikä sillä enää ole niin väliäkään. Sellaistahan oli lapsuudessa. Syödään, kun on nälkä. Juodaan, kun on jano. Nukutaan, kun nukuttaa. Mistä tähän elämään tuli kellomonster, joka yrittää määrittää, mitä milloinkin kuuluisi tehdä? 


Puutarhaan astuessa olotila asettuu slow-asentoon. Tutkailen lehtiä, silmuja ja nuppuja. Katselen kasvien vointia, mietin kastelua, lannoitusta, harventamista tai pelkästään vain tuijotan tapahtumia luonnossa. Kärpänen pörrää ympärillä, linnut visertävät, pienet ötökät vipeltävät siinä sivussa. Puutarhanhoito kotona on parhaimmillaan kiireetöntä tekemistä, jossa kellosta ei ole hajuakaan.

Sitten tapahtuu kummia. Huomaan miettiväni, että ehkä tuossa välissä ehtisin istuttaa muutaman taimen uudelleen. Kastelisinko kukat nyt vai vasta ruuan jälkeen? Hakisinko huomenna lisää multaa. Meneeköhän kauppa kiinni lauantaina kolmelta vai neljältä? Mistä lähtien kello on alkanut määrittää kaikkea tekemistä? 


Kauanko tässä yhteiskunnassa tulisi toimeen ilman kelloa? Muut hermostuisivat, kun olisin aina myöhässä. Deadlinet paukkuisivat, ja monta mutkaa tulisi matkaan. Olisiko ensin aivan kaaottista, ja sitten tulisi mielenrauha?


Lomalla on juuri parasta se, että voi venyttää aikatauluja, menoja, syömistä, nukkumaanmenoa. Oletko katsonut elokuvan, jossa Tom Hanks joutuu autiolle saarelle, ja asustelee siellä kaverinaan lentopallo, jossa on hymynaama? Olisiko päivän rytmittömyys ahdistavaa, kun aikataulutettua päivää ei olisikaan. Ehkä hetken päästä alkaisi kuunnella kropan viestejä tarkemmin, eikä kellon viisareita. 


Tässä kuitenkin hetki ilman kelloa :) Kesäistä makuvettä saa tiputtelemalla sattumia sekaan.


Meillä on viikonloppu lähtenyt käyntiin mukavasti. Perjantaina kävin kuuntelemassa Anne Kukkohovin (Suomen huippumalli haussa, Koko Suomi leipoo)  esitystä brändäämisestä ja markkinoinnista. Viime aikoina olen kuullut useammasta suunnasta samaa viestiä, että tällä hetkellä halutaan yksilöllisyyttä. Oli sitten kysymys matkailusta, ruuasta, vaatteista, sisustuksesta. Massoille suunnattu tarjonta alkaa olla vähän menneen talven lumia, kun jokainen haluaisi tulla kohdatuksi yksilöllisesti. 

Mittari on hiponut sellaisia hellelukemia, joita yleensä on vasta heinäkuussa. Kävin hakemassa muutaman perennan ja mansikantaimia. Onko puutarhaihmisillä täällä jotain suosikkilajiketta? Kaupassa taimien vieressä pitäisi olla maistiainen :) Polka on ollut yksi suosikkini. Kuvausten perusteella on usein vaikea päättää. Tykkään makeasta mansikasta, mutta usein makeaksi kuvailtu on ollut omaan makuun liian mieto.

Sandaalit on otettu esille ja varpaankynnet lakattu. Toivotan sinulle leppoisia hetkiä ja lempeitä halauksia viikonloppuun

torstai 22. toukokuuta 2014

Uusi lamppu ja terassiylläri

Laitoin hanskat heilumaan, ja siinä sivussa tuli jotain valmistakin. Ikeasta löysin viime viikolla valaisimen, ja vähän jänskätti kokeilla sitä nyt kotona. Mielikuvien varassa on välillä hankala tehdä päätöksiä, kun mittasuhteet ja tunnelma voivat poiketa toisistaan.

Vanadin-valaisimessa kiinnosti kuviointi ja muoto, jossa oli jotain 70-luvun piirteitä. En ole muuten aikaisemmin ostanutkaan mitään lamppua Ikeasta. Ajattelin laittaa sen eteiseen, mutta pelkäsin tehon jäävän liian pieneksi. Eipä siinä nyt hassummin sitten käynytkään. Valaisin onkin tehokkaampi kuin edellinen, ja nyt löytää ehkä omat kengätkin kaapista :)




Pakkasesta löytyi paketillinen Macaronseja, ja sehän ei haitannut meikäläistä yhtään. Olinkin kaivannut omaa irtoteetä Muumimukista kaveriksi :)



Ja lopuksi ylläriviesras. Arvaa yllätyinkö, kun takapihalla köllötteli tyytyväisenä jänis. Tulikohan oltua liian pitkään reissussa, kun tämä asusteli kuin kotonaan. Ettei vain kiinnnostaisi omenapuun runko? Ei ollut moksiskaan pienestä metelistä. Siinä se paistatteli ja lähti sitten syömään voikukan lehtiä. Tulikohan tästä vakkariasukas pihaan? Odotan vain hetkeä, kun pihassa vieraileva orava, siili ja jänö osuvat samaan aikaan kekkereille.



Tänään on sellainen fiilis, että terassia pitäisi laitella kuntoon. Ruohon sain leikattua eilen, mutta tänään vedän puutarhaletkun esille ja kalusteet saavat puhdistuksen. Ehkäpä haen muutaman kukkasen myös kaupasta. Puissa ei ole vielä kunnolla lehtikään puhjennut, mutta rikkaruohoja ja voikukkia pukkaa joka kolosta. Leppoisaa päivää sinulle toivotellen :)

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Matkailijan makupalat

Heipparallaa.Puolitoista viikkoa vierähti seikkaillessa, ja mielellään sitä kotikonnuille jo palasi takaisin. Reissuun mahtui työtä ja huvia. Tällä kertaa tekemiset painottuivat elämyksiin enemmän kuin shoppailuun. Pieni univelka ja helteinen sää saivat aikaan myös sellaisen marinadin, että ulkoilmasta nauttiminen vei voiton.

Alkuviikko vierähti Helsingissä, ja maanantain huippuhetki oli Robbie Williamsin konsertti. Setti oli swing-henkinen, joten musiikissa pääpaino oli tutuissa entisaikojen klassikoissa. Nyt ei siis viritelty Take That -aikojen popppikoneita. Show oli kokonaisvaltainen elämys, joka oli viihdettä aikuiseen makuun. Mukana oli erilaisia teemoja, visuaalisia tehosteita ja tanssijoita. Parhautta olivat välispiikit ja jutut yleisön sekä fanien kanssa. Robbie viljeli särmikästä huumoria, itseironiaa ja letkeitä sutkautuksia läpi konsertin.

Paras hetki oli Angels, jossa yleisö veti antaumuksella mukana. Itse kuuntelin tippa linssissä. Robbie on mielestäni loistava live-esiintyjä, ja vuosienkin jälkeen läsnä ja paikalla ison yleisön edessä. On se mielenkiintoista, miten rääväsuusta on kuoriutunut salonkikelpoinen herramies, joka frakki päällä keikaroi lavalla.

Jos nyt jotain miinusta pitäisi sanoa, niin konserttisali oli todella kuuma ja odotustiloissa hiki virtasi. Omat vesipullot otetaan portilla pois. Juomatankkaus ei meinannut riittää, ja väliajalla ei ehtinyt jonojen takia saada lisää nesteytystä. Olotila oli kuin olisi saunonut vaatteet päällä. Tiedä sitten, johtuiko se helteistä vai mistä, mutta hikeä pukkasi. Olisi pitänyt olla oma viuhka, jota heiluttaa. Konsertti oli kuitenkin aivan mahtava, ja menisin myös uudelleen :)

Tulihan sitä kierrettyä vähän kaupoissakin. Vuittonilla käyn yleensä tsekkaamassa uudet trendit ja fiilistelemässä, vaikka en mitään ostaisikaan. Ikkunalla oli punaisia kuppikakkuja ;)


Konserttipäivälle saatiin mukaan koko perhe, joten päivän ruokakohteet muodostuivat toiveiden mukaiseksi. Vapiano on yksi suosikkikohde. Pasta-annokset tehdään omien silmien edessä, ja tuoksujen maailma on houkutteleva. 

Burger King on testattu maailmalla, mutta nyt kävimme kokeilemassa myös kotimaan hampparit. Niin. Ja Starbucksin ohi ei voinut kävellä, vaikka juomaa saikin odottaa jonojen vuoksi puoli tuntia. Tyttäreni opasti myös lounaspaikkaan nimeltä Factory. Sinne ei katutasolta osaisikaan mennä hissillä. Paikasta löytyi ruokaisa buffet ja maukkaat salaatit.



Kävin tutustumassa  myös Silja Serenaden uusittuun ilmeeseen. Täytyy myöntää, että matkustaminen olisi aivan toista, jos ottaisi vähän paremman hytin. Miten olisi makuuhuone, olohuone, poreamme ja parveke sekä erillinen lounge, josta saa vapaasti hakea syötävää. Tosin hintalappu on sitten vähän erilainen kuin perushytissä. Ostoskadulle on tullut myös luksuskauppa, jossa on ihan kelpo valikoima koruja ja käsilaukkuja.


Olin ajatellut ostaa reissussa ballerinat, mutta kahta kättä heiluttaen tulin kotiin. Valikoimaa oli todella mukavasti, mutta sitten en kuitenkaan saanut päätöstä aikaiseksi. Alun perin piti ostaa ihan perusmalli arkikäyttöön, mutta monet juhlavammat ja koristeellisemmat mallit houkuttelivat. Päätin pitää tuumaustauon, kun laaja valikoima ei auttanutkaan päätöksen tekemisessä :)


Laura Ashleyn myymälässä ihastelin tyynyjä. Rantahiekan sävyt tuntuivat levollisilta kirkkaiden värien keskellä.





Eniten kuitenkin nautin kiertelemisestä ja ihmisten katselemisesta. Helsingissä on erilainen vilske kuin kotikaupungissa. Viime viikon työreissulla en ehtinyt juurikaan fiilistellä, mutta nyt oli mukavaa katsella vilinää, kansainvälisyyttä, merta, kahviloita, ikkunoita, torilla myytäviä tuotteita. Espan puiston penkit tarjoavat katsottavaa kuin elokuvissa. 




Täytyy myöntää, että olo on vähän kuutamolla. Nurmikko on takapihalla venähtänyt viidakoksi. Kukat kaipaavat vettä, ja postia on vino pino odottamassa. Reissu oli toisaalta raskas, mutta samalla teimme mukavia käyntejä. Kyllä sitä taas kotona ehtii marinoitumaan :)

Toivottavasti olet päässyt nauttimaan kesäisistä päivistä. Täällä alkaa pyykkisavotta. Kuulemisiin!

maanantai 19. toukokuuta 2014

It´s showtime

Helteinen päivä Helsingissä on kääntymässä iltaa kohti. Konserttituoksua tässä tuumailen...Chanel vai Gucci? Joka tapauksessa lyhyesti ja ytimekkäästi. Vihdoinkin Robbie Williams. Tänään. Ugh. Olen puhunut :)

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Sademetsä ja aavikon helmet

Miten ihmeellistä, että saman päivän aikana voi siirtyä sademetsästä aavikolle. Tänään sen sain kokea konkreettisella tavalla. Olen jo pitkän aikaa haaveillut käynnistä Turun kasvitieteelliseen puutarhaan. Viimeksi olen tainnut käydä siellä luokkaretkellä joskus, mutta silloin taisi olla muut huvitukset mielessä. Tällä reissulla paikka mahtuikin aikatauluun sopivasti. Lämpöä riitti sisällä ja ulkona niin paljon, että ulkokierroksella meinasi mehut loppua kesken. 

Kasvihuoneita on useampia, ja jokaisessa on oma ilmastonsa sekä sinne sopiva kasvimaailma. Rehevät kasvit ja upeat kukat häikäisivät kauneudellaan, eikä ihme, että sinne oli laitettu penkkejä ja tuoleja. Niillä istuessa sai nauttia maailman ihmeistä.



Valikoimasta löytyy aivan upea kattaus kaikenlaisia kasveja. Pelargoniat olivat mielettömän isoja, ja mielenkiintoista oli nähdä eri vyöhykkeiden helmiä ja harvinaisuuksia, joita on maailmassa vain muutamia.


Kaktuslajeja oli todella paljon. Isoimmat tavoittelivat kattoa, ja pienimmät piiloutuivat hiekkaan. Isot kasvit kiinnittävät huomion heti, mutta sekaan on piiloutunut paljon muutakin, kun jaksaa etsiä silmillään.




Eniten aikaa vietin tässä paikassa. Ilmankosteus oli aikamoinen, ja vettä tipotteli olkapäille asti. Lumpeet ja pienet kalat uiskentelevat pienessä lammessa. Nämä "lautaset" kestävät jopa ihmisen painon tarvittaessa :)


Ulkopuutarhassa riittää katseltavaa. Siellä on myös omina kokonaisuuksina ruusut, pionit, hyötypuutarha jne. Alueella kertyy askeleita, eikä eväät ole pahitteeksi, vaikka kahvilassakin on tarjottavaa :)


Teemaan liittyvät houkutukset löytyivät Sokkarilta :)


Kasvitieteellinen saattaa kuulostaa nimenä tylsältä ja kuivahkolta. Toisin kävi. Puutarha ja kasvit kiinnostavat meikäläistä muutenkin, mutta tässä kohteessa pääsee kävelemään viidakon keskellä ja katselemaan kaikkea lähietäisyydeltä omaan tahtiin. Ulkomailla on monia kauniita kasveja, mutta täällä on kaikki saman katon alla yhden kierroksen aikana. Se oli rentouttavaa ja kiiretöntä.

Kuvattavaa olisi ollut vaikka kuinka paljon. Siellä olisi voinut tehdä myös muistiinpanoja, kirjoittaa kasvien nimiä ja tietoja. Menin kuitenkin fiilispohjalla, ja ensi kerralla ehkä muistikirja mukaan. 

Tänään oli ensimmäinen kunnon kesäpäivä. Vielä iltakin on ollut lämmin kuin lehmän henkäys. Huomenna pitäisi kääntää kylki kohti Helsinkiä. Kaikkea hyvää alkavaan viikkoon Sinulle!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...