maanantai 14. huhtikuuta 2014

Levain-leipää ja kettutaidetta lasista

Levain-leipä oli itselleni aivan uusi tuttavuus, mutta nytpä on sitäkin tullut testattua. Inspis tuli siitä, että katsoin Suomen paras leipomo -ohjelman jakson, jossa Hans Välimäki kehuskeli Aroman leipää vuolaasti. Sittemmin tämä kahvila voittikin koko kisan. Meiltä on kymmenisen kilsaa tähän leipomokahvilaan, joten lähdimme uteliaisuuttamme katsomaan tarjontaa.

Kahvila on todella pieni, eikä edes päätien varressa. Kurvasimme pihaan, ja siellähän olikin jonoa ulos asti. Maine on kiirinyt ja porukkaa on käynyt Oulusta ja Helsingistä asti. Leivän lisäksi tähtäimessä oli finaalijakson voittoisa Suomi-leivos, mutta se oli ehtinyt loppua kokonaan. Täytyypä kysäistä sitä toisella kertaa meidän kauppahallista, jossa niitä on kuulemma myös myynnissä.

Levain on ranskalaistyyppinen hapanjuureen tehtävä vaalea leipä. Kuori oli todella rapea ja leipä pehmeän ilmavaa. Tuntuma oli hiukan kostea ja maussa häivähdys etikkaa. Vertailukohteita ei ole, joten en osaa arvioida muuta kuin tämän tuotteen perusteella. Itse kaipaan leipään hiukan makeutta, mutta muut perheenjäsenet popsivat leivän menemään alta aikayksikön. Ei hassumpaa.


Olisimme jääneet varmaan kahvilaan istumaan, jos ei porukkaa olisi ollut niin paljon. Toimme sitten maistiaiset kotiin.


Kahvilassa oli paljon kukkia voiton kunniaksi.


Leivän lisäksi piti saada jotain makeaa mukaan, joten kokeilimme kuppikakkuja. Mehukas suklaa oli hyvää, ja mustikka oli saanut kaveriksi kardemummaa kakkutaikinaan. 

Viime viikon reissun takia arkikuvahaasteeni jäi vähän kesken. Alun perin sain haasteen Korvensuu 1919 -blogista, ja myös Vilimarika muisti samanlaisella haasteella. Olkoon tämä leipä sitten osa 4/5.  Tykkään ihan hirmuisesti leivästä. Suosikkejani ovat kapeat jälkiuuniviipaleet. Pienenä kerholaisena niistä piti saada eväsleivät mukaan, ja päällä piti olla kananmunaa. Kokeilen erilaisia leipiä: paahtoleipää, sämpylöitä, patonkia ja erilaisia ruisleipiä. Kauppojen leipätarjonta on nykyään aika monipuolinen. Miksiköhän sitä kuitenkin ostaa niitä tuttuja leipiä, vaikka välillä haluaakin kokeilla jotain uutta?

Arkikuvahaasteen annan eteenpäin Enkulin käsityöt -blogiin.


Sitten vähän lasitaidetta. Klaus Haapaniemi on tehnyt uniikin  taidekokoelman Iittalalle. Kysymyksessä on  11 taide-esineen kettukokoelma Vulpes-Vulpes. Erityisen mausteen tähän antaa lasinpuhallustekniikan hyödyntäminen valmistuksessa. Teokset ovatkin syntyneet yhteistyössä Nuutajärven kanssa. Jotain vekkulia näissä hahmoissa on....

Kuva: Iittala_Fiskars

Viikonloppuna vein narsissit etuterassille juhlapyhiä odottelemaan. Ehkä pääsiäisenä mennään muutenkin kapsuttelemaan takapihan kukkapenkkiä. Viikolla pitää hankkia multaa lisää, ja sitten tekemään perennapenkkiä kelvolliseen kuntoon. Upeaa säätäkin on luvattu. Pääsiäistä vietämme normaalista poiketen vähän vajaalla porukalla, kun perheenjäsen lähtee Belgiaan ystävää tapaamaan. Täällä saakin sitten jänskättää, että kaikki sujuu kaveriporukalla hyvin. Frankfurtin kentällä pitäisi löytää oikealle jatkolennolle, ja tsuibadui, kun siellä on muutama muukin seikkailemassa. Perillä onkin shortsikeli, ja mukaan on otettava aurinkorasvat :)

Myötätuulta ja mukavaa pääsiäisviikkoa sinulle!

16 kommenttia:

  1. Näyttääpä mustikkakuppikakku herkulliselta! Mäkin sorruin pitkästä aikaa kuppikakkuun Lapsimessuilla. Leivästäkin olen aina tykännyt, erityisesti vaaleasta mutta nykyisin syön vain jälkiuunileipää. En olisi lapsena uskonut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuppikakut olivat itsetehdyn makuisilta, eikä niissä ollut sellaista teollista sivumakua. Täälläkin on ruisleipä ykkönen, vaikka muutakin tulee välillä syötyä :)

      Poista
  2. Maine oli tosiaan taunut kiiriä kauas. Herkullisen näköistä leipää. Itse olen varsinainen leipähiiri ja vaikka tiedänkin että jatkuvien vatsakipujeni takia pitäisi luopua leivästä niin se taitaa olla viimeisimpiä asioita joista haluan luopua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On muuten jännä juttu, että eräs tuttavani saa vatsavaivoja vaaleasta leivästä täällä kotimaassa, mutta esimerkiksi Ranskassa ei patongista tule mitään ongelmia.

      Poista
  3. Herkullisen kuuloista leipää ja kauniita kettuja :) Itse pidän paljon ketuista, joten ehkä täytyy alkaa noita sitten seuraavaksi metsästämään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pientä pilkettä ja humoristisuutta oli saatu näihin kettuihin. Saapa nähdä, minkälaisissa hinnoissa otukset liikkuvat.

      Poista
  4. Ihana leipä.
    Kirjoitin juuri vastaukseni haasteeseen https://www.blogger.com/blogger.g?blogID=5044922484710782307#editor/target=post;postID=699801119633284840;onPublishedMenu=allposts;onClosedMenu=allposts;postNum=1;src=postname

    VastaaPoista
  5. KORJATTU LINKKI http://enkulinkasityot.blogspot.fi/2014/04/vauhdikasta.html

    VastaaPoista
  6. Rapeakuorinen vaalea leipä on suosikkini. Tosin valitsen nykyään useammin ruisleivän. Olen kaiketi jonkinlaisen terveysvalistuksen uhri ;).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikaisemmin söin mahdollisimman kovaa ruisleipää, mutta nykyisin ostan vähän pehmeämpää. Tosi monet leivät ovat valmiiksi viipaloituja. Ennen kotona oli sellaisia ruislimppuja, joista ei meinannut saada palaa sahattua :)

      Poista
  7. Kuulostaa ja näyttää niin herkulliselta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipä on niin herkkua, vaikka hiilareista aina puhutaan. En varmaan osaisi syödä kalakeittoa ilman leipää :)

      Poista
  8. Voi miten ihanan näköiset kuppikakut! Ja leipäkin kuulostaa kyllä aika herkulta :))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aina mukavaa, kun on tiedossa luottopaikka, josta hakea herkkuja silloin, kun ei itse jaksa väkertää :)

      Poista

Pieni viesti on suuri ilo. Ihanaa päivää sinulle :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...