tiistai 25. helmikuuta 2014

Kranssihullun päiväkirja ja Zaran takki

Hulluus se on tämäkin, tai ehkä nyt ollaan jo paremmalla puolella :) Muutama vuosi sitten tuli kranssi-into jostain puskasta. Tutkan erottelukyky oli jonkin verran valikoiva, eikä yksikään kranssi päässyt livahtamaan ohitseni ilman tarkempaa tutustumista. Kieputtelin kaikenlaisia nauhoja ympärille, ja ympyräisiä roikkui vähän joka paikassa. Muutama seinällä, jokunen oven päällä, pari lipaston vieressä, jokunen puulaatikossa.

Tää on niin tätä. Tulee joku huikeeee idis (muka). Ja sitten se on menoa. Kausittain tulee joku into päälle, ja sitten mennään täysillä. Saa nähdä, mikä on se seuraava hullutus :)

Kaikella on aikansa, joten kevätsiivouksen myötä saa osa kransseista lähteä lepokotiin. Silti niitä jää useampi vieläkin esille. Less is more :) Kumminkin kesällä innostun taas niitä maalailemaan, koristelemaan ja liimailemaan. Ai niin mutta meikähän on kerännyt viinipullon korkkeja ties kuinka kauan. Onnistuiskohan, jos liimaisi niitä kranssin täyteen...


Tässä olen tykästynyt tuohisuikaleisiin.



Tämän kranssin paikka on saunan ovessa, ja se tuoksuu tervalle.



Ulko-ovessa on oma kranssi, ja joitakin käytän kattauksessa. Puuh.



Tämä pajukranssi on säilyttänyt pehmoiset kisuliinit jo pitkään.



Kransseista kukkaruukkuun. Näytin viime viikon postauksessa Turun keikalta Zaran kassia. Tällainen kevättakki sieltä sitten putkahti. Basic-mallistoa, ja pituus polvien yläpuolelle. Tykkäsin selkeästä linjasta, jossa oli kuitenkin muutama yksityiskohta. Plussaa tuli hupusta. Saa olla tarkkana vaalean värin kanssa, ettei heti ole rapaa ranteissa.





Tässä päivän muut sattumat:

Tekipä mieli pitkästä aikaa kalakeittoa, joten valmistin sitä ison kattilallisen. Tuoretta fenkolia sekaan.
Näin ihan huikean söpön koiranpennun, ja siitäpä sitten koirakuumetta mittaamaan. Soraääni muistutti ulkoiluttamisesta ja siitä, etteivät ne opi lukemaan, kirjoittamaan, ajamaan autoa ja laittamaan ruokaa. Olishan siinä enemmän hyviä kuin huonoja puolia? Onhan?
Olen käyttänyt reppua säännöllisesti jo pari viikkoa. Siihen alkaa tottua. Kivaa, kun voi heilutella käsiä :)
Takapihalta sulivat viimeisimmät lumet. En edes lumiukkoa ehtinyt tehdä. Takatalvi tulee kumminkin.
Miehelle tulossa työreissu ensi viikolla. Menisköhän mukaan hengailemaan muutamaksi päiväksi ja tekisi etätöitä, vai tekisikö reippaasti kevätsiivousta kotona? Hmm.
Katsoin illalla leffan Eat, Pray and Love. Nainen lähtee siinä maailmalle etsimään itseään. Elämä sitten on yhtä etsimistä. Käsi ylös, joka ei etsi mitään...siis yhtään mitään tällä hetkellä.
Tekisi mieli jo kesäkukkia, nurmikon tuoksua, telttaretkeä ja kaikkia niitä hulluja suunnitelmia, joista puolet kuitenkin jäävät toteuttamatta. 

No. Sulatellaan näitä ja palataan hehkeinä linjoille teekupposen jälkeen. Kuulemisiin ihanat!

12 kommenttia:

  1. O´ou, onpa sinulla kranssi poikineen!
    Huomenna olisi tarkoitus mennä risuverstaalle väsäämään kransseja koivunrisusta. En kyllä tee noin montaa......
    Onpa mukavan oloinen tuo sinun uusi takkisi! Hyvä ostos!
    Paljon on ollut sinulla sattumia tänään, ihan hengästyttää jo lukiessa :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risuista tuleekin aivan upeita kransseja, ja sinulla on muutenkin taito hyppysissä :)

      Poista
  2. Tuohisuikaleinen kranssi on hieno! Pitäisi kokeilla sellaista myös. Olen kerännyt käpyjä ja pitäisi niistä kokeilla tehdä kranssi. Niin ja sama juttu; meiltä löytyy samaisia korkkeja ihan liikaa :D Olen miettinyt mitä niillä voisi tehdä, mutta en ole keksinyt. Eli mielenkiinnolla odottelen millainen on lopputulos, jos toteutat pullonkorkkikranssin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama täällä korkkien kanssa. Olen säilyttänyt niitä odotellen inspiraatiota. Pitäisi varmaan hankkia kunnon kuumaliimasysteemi, että saa kunnon kiinnityksen :)

      Poista
  3. Hienoja kransseja! Ja tuo takki on myös kaunis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavoittelin sellaista ajatonta takkia, jota tulisi käytettyä vähän pitempään :)

      Poista
  4. Etsin kovasti jotakin tälläkin hetkellä, joten en voi nyt kättä nostaa ylös :) Mä tykkäsin leffasta mutta vielä enemmän siitä kirjasta. Syksyllä luin Gretchen Rubin Onnellisuusprojektin (gretchenrubin.com), jossa hän kertoi omasta etsimisestään. Rubin mainitsi kirjassaan myös Eat Pray Loven ja totesi, ettei ole itse sen luonteinen tai siinä asemassa, että voisi jättää kaiken ja siten lähteä etsimään itseään, joten päätti aloittaa itsestään ja pienemmillä, jokapäiväisillä uudistuksilla. Mulla on vähän sama, yksin kauas lähteminen ei ole vaihtoehto, joten täytyy etsiä lähempää, itsestään.

    Aurinkoa päivääsi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Sitä mietinkin leffaa katsoessa, että suitsait lähdettiin vain Intiaan ja Balille. Ei onnistuisi tässä elämäntilanteessa. Tai ainakin tuntuu siltä. Ehkä tämä kevätsiivous on sitä uudistamista pienin askelin. Kyllä pieni irtiotto tekisi silti hyvää... Kiitos muuten kirjavinkistä! Ihanaa päivää sinulle :)

      Poista
  5. Aivan ihana tuo pajukranssi!!!! :) Ja miten hyvältä kuulostaakin KEVÄTtakki!! Joka muuten on kaunis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmeen kauan siinä ovat pajunkissat pysyneet. Kunnon tuuletuksen jälkeen se tosin taitaa olla entinen. Onneksi saa tehtyä uusia :)

      Poista
  6. No ihan huikeen ihania kransseja olet tehnyt ja uusi takki on niin kaunis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aikamoinen villitys se on ollutkin, mutta kaikella on aikansa :)

      Poista

Pieni viesti on suuri ilo. Ihanaa päivää sinulle :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...