perjantai 28. helmikuuta 2014

Sugar shoes -askartelua ja kuplivaa

Pitkästä aikaa sokeriaskartelua :) Kaapista löytyi ylläri muutaman vuoden takaa, ja päätin kokeilla vaihteeksi korkkareiden tekemistä. Kaupasta löytyi mukavasti sokerimassavalikoimaa, joten en tällä kertaa lähtenyt värjäilemään.

Kaulimen kanssa sopiva paksuus massalle ja muoteilla painelin kengän osat. Käytin kiinnittämiseen kananmunan valkuaista. Lopuksi pieni sokerihelmi koristeeksi ja kuivumaan yön yli.




Tässä vähän tarvikkeistoa. Kaikkia osasia en tarvinnut tähän settiin. Mahdollisuus olisi ollut tehdä myös pieni nilkkaremmi.


Näillä kengillä pitäisi juhlistaa meikäläisen synttäriä.  Pyöreitä vuosia ei ole tiedossa, mutta pientä juhlintaa lähipiirin kesken. Kun ei vain muuttuisi kurpitsaksi puolen yön aikaan :)



Torstaina kävimme kummitytön kekkereillä. Oikein juhlien suma osuu lähipiirissä helmikuulle. Jos tästä laskee yhdeksän kuukautta taaksepäin, niin eikös siellä ole touko-kesäkuu. Linnut livertää ja luonto kukoistaa. Kutema-aikaa selvästikin. Heh.


Olipa ihana astua arkiaamuna valmiiseen pöytään :)



Pientä juhlintaa tiedossa. Katsotaanpa mitä keksitään...



Sattumia ja sattumuksia:

Kävin Sinooperissa pitkästä aikaa, ja sinne oli tullut hurjasti leivontatarvikkeita. Täytyy mennä oikein ajan kanssa nautiskelemaan.

Tuttavapiiriin kuuluva kisaa Voice of Finlandissa. Saapa nähdä, pääseekö seuraavalle kierrokselle.

Keittiössä tuoksuu tomaattikastike ja merelliset antimet. Tykkään leveästä nauhapastasta, kun siihen tarttuu kunnolla makua ja kastiketta.

Katsoin Maajussille morsian  -ohjelman. Miten ihmeessä kaikki osallistujat kestävät sitä epätietoisuutta ja yhdessä asumista tilalla, kun ei mistään ole varmuutta, ja vielä kamera käy vieressä. 

Ekaluokkalainen kummityttö esitteli innoissaan koulukirjoja. Ihania ja värikkäitä. Aivan toista kuin meikäläisellä aikoinaan.

Nyt täytyy mennä testaamaan kotikokin keitokset. Ihanaa viikonloppua sinulle! Lämpimin terveisin

torstai 27. helmikuuta 2014

Lämpimäistä sydämellä ja kesän Muumit

Heissulivei. Mikäpä sen mukavampaa kuin lämmin pulla ja kylmä maito. Tai no onhan sitä muutakin mukavaa, esimerkiksi ranskalainen suklaakakku. Pullan syöminen on meillä jäänyt oikeastaan todella vähälle. Kakut, piirakat ja muut leivonnaiset tuntuvat houkuttelevan enemmän, vaikka pullantuoksu on aivan ihana, silloin varsinkin, kun se leijailee pihatielle asti yllätyksenä.

Hillo vai marsipaani? Raati jakautui meillä kahtia, joten molempia löytyy. Pienempänä laitoin yleensä hilloa, mutta nykyisin marsipaania ei voi mitenkään olla liikaa. Yleensä välissä on ollut pelkkä kermavaahto, mutta tällä kertaa sekaan laitettiin vähän sattumia. Sydämet ovat sokerimassasta.





Jokos siellä on kurkisteltu kevään Muumi-tulokkaita? Tykkään kerätä kausimukeja, joten kävin tutkimassa uusia "makupaloja". Juhlavuoden muki on vielä hakusessa, kun rillimuki ei ole kävellyt vastaan. En oikein jaksa penkoa niitä läpi joka kaupassa, ja ne taitavat olla muidenkin tutkaimessa, joten katsotaan, onnistaako vuoden aikana :)

Kevään Muumiväreissä on Muumimamman aprikoosi ja Muumipapan sininen.Astioiden kuvitukset perustuvat Tove Janssonin alkuperäisiin tarinoihin.


Tämä muki pohjautuu Muumipeikko ja pyrstötähti -tarinaan. Mamma pakkaa eväitä seikkailua varten. Pyrstötähden törmäys jääkin onneksi hipaisuksi, ja kaikki palaavat syömään Muumimamman kakkua.


Muumipappa kaipaa jännitystä elämäänsä ja utelee Nuuskamuikkuselta tarinoita. Muumimamma ehdottaa öistä purjehdusretkeä piristykseksi. Seikkailu päättyy tuttuun tapaan juhlaan Muumitalossa :)



Tällä viikolla tupsahti luukusta myös Pirkka-lehti. Niksipalstalla kehotettiin laittamaan teen lehtiä kukkien lannoittamiseen. Miksi en tätä ole aikaisemmin tajunnut? Kahvinporoista on aina puhuttu, mutta niitähän ei teen ystävän kupista löydy. Tätä pitääkin testata.

Illalla olisi tiedossa kummitytön synttärit. Virallinen päivä oli jo aikaisemmin, mutta tänään kakutellaan porukalla.

Kakuttelusta tulikin mieleen, että katsoin alkuviikosta Suomen paras leipomo -ohjelmaa. Tällä kertaa oltiin meidän kotinurkilla. Jatkoon pääsi leipomo, jossa en ole käynyt kertaakaan, vaikka sinne ei kovin montaa kilometriä ole. Kääk. Heidän leipiään Hans Välimäki kehui maasta taivaaseen. Tämä puute pitää korjata, joten aion suunnistaa sinne heti kun mahdollista, ja tuon makuterveiset teillekin.

Näillä suksivoiteilla pitäisi tänään mennä. Pitoa on jo ennestään, joten täytyy pyytää huoltojoukoilta lisää luistoa. Viikonloppukin on niin lähellä. Jokos Putouksen finaalikin on tulossa. Antsku oli aiheuttanut oikein kunnon yleisöryntäyksen Imatralla. Taitaa mennä voitto sinne :)

Vähän tuskailen tässä omaa pilkkireissua ja sen toteutumista. Normaalisti helmi-maaliskuussa on aivan mahtavat kelit. Nyt on varoiteltu jäälle menemisestä rannikolla. Viime sunnuntain eräpäivänä olikin paljon vettä jäällä. No. Ehkä sen voi muuttaa onkireissuksi, jos jäät ei kestä. Let´s see - sano siili....

Lupsakkaa päivää sinne ja kuulemisiin :)

Kuvat: Muumit -Arabia / Fiskars

tiistai 25. helmikuuta 2014

Kranssihullun päiväkirja ja Zaran takki

Hulluus se on tämäkin, tai ehkä nyt ollaan jo paremmalla puolella :) Muutama vuosi sitten tuli kranssi-into jostain puskasta. Tutkan erottelukyky oli jonkin verran valikoiva, eikä yksikään kranssi päässyt livahtamaan ohitseni ilman tarkempaa tutustumista. Kieputtelin kaikenlaisia nauhoja ympärille, ja ympyräisiä roikkui vähän joka paikassa. Muutama seinällä, jokunen oven päällä, pari lipaston vieressä, jokunen puulaatikossa.

Tää on niin tätä. Tulee joku huikeeee idis (muka). Ja sitten se on menoa. Kausittain tulee joku into päälle, ja sitten mennään täysillä. Saa nähdä, mikä on se seuraava hullutus :)

Kaikella on aikansa, joten kevätsiivouksen myötä saa osa kransseista lähteä lepokotiin. Silti niitä jää useampi vieläkin esille. Less is more :) Kumminkin kesällä innostun taas niitä maalailemaan, koristelemaan ja liimailemaan. Ai niin mutta meikähän on kerännyt viinipullon korkkeja ties kuinka kauan. Onnistuiskohan, jos liimaisi niitä kranssin täyteen...


Tässä olen tykästynyt tuohisuikaleisiin.



Tämän kranssin paikka on saunan ovessa, ja se tuoksuu tervalle.



Ulko-ovessa on oma kranssi, ja joitakin käytän kattauksessa. Puuh.



Tämä pajukranssi on säilyttänyt pehmoiset kisuliinit jo pitkään.



Kransseista kukkaruukkuun. Näytin viime viikon postauksessa Turun keikalta Zaran kassia. Tällainen kevättakki sieltä sitten putkahti. Basic-mallistoa, ja pituus polvien yläpuolelle. Tykkäsin selkeästä linjasta, jossa oli kuitenkin muutama yksityiskohta. Plussaa tuli hupusta. Saa olla tarkkana vaalean värin kanssa, ettei heti ole rapaa ranteissa.





Tässä päivän muut sattumat:

Tekipä mieli pitkästä aikaa kalakeittoa, joten valmistin sitä ison kattilallisen. Tuoretta fenkolia sekaan.
Näin ihan huikean söpön koiranpennun, ja siitäpä sitten koirakuumetta mittaamaan. Soraääni muistutti ulkoiluttamisesta ja siitä, etteivät ne opi lukemaan, kirjoittamaan, ajamaan autoa ja laittamaan ruokaa. Olishan siinä enemmän hyviä kuin huonoja puolia? Onhan?
Olen käyttänyt reppua säännöllisesti jo pari viikkoa. Siihen alkaa tottua. Kivaa, kun voi heilutella käsiä :)
Takapihalta sulivat viimeisimmät lumet. En edes lumiukkoa ehtinyt tehdä. Takatalvi tulee kumminkin.
Miehelle tulossa työreissu ensi viikolla. Menisköhän mukaan hengailemaan muutamaksi päiväksi ja tekisi etätöitä, vai tekisikö reippaasti kevätsiivousta kotona? Hmm.
Katsoin illalla leffan Eat, Pray and Love. Nainen lähtee siinä maailmalle etsimään itseään. Elämä sitten on yhtä etsimistä. Käsi ylös, joka ei etsi mitään...siis yhtään mitään tällä hetkellä.
Tekisi mieli jo kesäkukkia, nurmikon tuoksua, telttaretkeä ja kaikkia niitä hulluja suunnitelmia, joista puolet kuitenkin jäävät toteuttamatta. 

No. Sulatellaan näitä ja palataan hehkeinä linjoille teekupposen jälkeen. Kuulemisiin ihanat!

maanantai 24. helmikuuta 2014

GreenGate -esikot ja arvontojen voittajat

Titityy. Kotileipurin hyppysistä putkahtivat ensimmäiset kevätesikot ikkunalle. Meillä osalla porukasta on hiihtolomaa ja osalla ihan normiviikko. Eilisen ulkoilupäivän jälkeen teki mieli jotain hyväskää, joten leivoimme muutamia kukkasia :)

Puukiekot ovat viime kesältä. Veljeni harvensi pihapuita, ja samalla laitoin tilaukseen muutamia kiekkoja. Käytän niitä välillä myös tarjoilualustoina. Pastellivuokaset ovat GreenGaten. Suklaamuffinssit saivat vaniljamoussen kuorrutteeksi.




Seuraavaksi arvontaan. Juhla-arvonnan voittaja on arvottu, ja palkintona on 30 euron lahjakortti Vernada-verkkokauppaan, korujen maailmaan. Lämpimät kiitokset kaikille arvontaan osallistumisesta!
 
Lahjakortin voittaja on: Mehtäemäntä (MehtäPirtti -blogista)

Lisäksi lupasin laittaa hyvän kiertämään arpomalla yllätyksen ystävänpäiväpostaukseeni kommentin jättäneiden kesken.

Hyvä kiertämään -yllätyksen voittaja on Suvikummun Marja 

Laittaisitteko osoitetiedot tulemaan meilillä hopealusikkapuussa@netikka.fi

Olen super-iloinen jokaisesta vierailijasta ja lukijasta blogissani. Siksipä laitan vielä jatkossakin ylläripaketteja liikkeelle, jotta mahdollisimman moni saisi iloista postia. Ja arvontoja on tiedossa myös. Pysykäähän kuulolla.  





Meillä on iso luuta lakaissut päivän aikana ja jätesäkillä on laitettu tavaraa menemään. Jostain syystä kaikkea pientä sälää kertyy nurkkiin. Olkoon tämä nyt sitten samalla alku kevätsiivoukselle. Huone kerrallaan on mentävä. 

Luultavasti en edes kirpparille viitsi kaikkea viedä. Ehkä pitäisi laittaa korillinen tavaraa tienposkeen ja lappu viereen, että annetaan hyvään kotiin :) 

Viikko on saatu käyntiin ja tulossa on kaikenlaista säpinää. Makoisaa viikkoa ja lempeitä ajatuksia Sinulle toivotellen :)

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Mäenlaskua kajakilla, jääurheilua ja tikkupullaa

Nyt poskia kuumottaa, sillä tänään on vietetty ulkona pitkästä aikaa erähenkistä luontopäivää. Lämpöä oli viisi astetta plussaa, kun tepastelimme lähikulmilla olevaan saareen eväskorin kanssa. Tarjolla olikin monenlaista puuhaa.

Ehkä mielenkiintoisinta tänään oli mäenlasku kajakilla suoraan jäälle. Jää näytti ensin suorastaan vaaralliselta, mutta vesi oli sulanut vain pinnalle. Olihan siinä kuitenkin reilu lätäkkö, ettei huvikseen olisi mennyt vempainta keikuttamaan. Aika makoisat kyydit tulee tällaisella pulkalla :)

Olen myös melonut kesällä tällaisella vekottimella, ja se on yllättävän kiikkerä. Aluksi jännitin liikaa hartioita, kun yritin pysyä tasapainossa. Kyllä se siitä sitten lähtee, mutta aallokkoon en vielä uskaltaisi.


Perinteiset nokipannukahvit tuoksuivat herkulliselta, mutta teenjuoja etsiytyi oman termarin pariin.


Luonto-ja erätoimintaan erikoistuneet tahot ja yhdistykset olivat laittaneet kaikenlaista mukavaa puuhasteltavaa. Halukkaat pääsivät luontopolulle, loimuttamaan lohta ja myös pilkille. Oma pilkkireissu on vielä edessäpäin odottamassa aurinkoista kevätsäätä.


Vetistä oli, mutta jotenkin selvittiin ilman suurempia kastumisia.


Tämä teltta oli nakutettu jäähän kiinni. Samalla oli mahdollisuus testata alppicurling, jäägolf, jääkiipeilyä, leijahiihtoa ja kitewing. Tämä viimeksimainittu jäi vielä hämärän peittoon :)


Olihan se mukava parkkeerata nuotion reunamille lämmittelemään.



Olimme tällä kertaa isommalla porukalla ja nuorimmaiset paistelivat tikkupullaa.


Tämä heppa oli työvuorossa. Niin kuin  näkyy. Ei paljon lunta ole täälläkään.



Raitis ilma teki hyvää, ja nyt on mukava laittaa sauna päälle ja makkarat vielä tulille. Toivottavasti sinulla on ollut mukava viikonloppu. Lämpimin ajatuksin uuteen viikkoon. Kuulemisiin ihanat!

lauantai 22. helmikuuta 2014

Unelmakakkuja - Vuitton ja teemaherkut

Nyt olisi pieni pulma. Leipomistikkaat ovat jämähtäneet paikoilleen. Tarttis inspiroitua ja päästä seuraavalle levelille. Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Kävin inspiroitumassa kakkujen maailmassa, ja poimin sieltä muutaman makupalan. Kermakakku on yleensä meillä ollut suosituin. Siitä onkin tehty erilaisia muunnoksia. Kuorrutteilla ja marsipaanilla saisi kaikkea kivaa aikaiseksi, mutta se ei ole maultaan ollut kaikkaien suosiossa.

Täytyy nostaa hattua kaikille pitkänsitkeille kakkutaitureille, jotka loihtivat jättimäisiä luomuksia. Siinä saa olla jo vähän arkkitehdin "vikaa", ettei lujuuslaskelmat mene metikköön.

Tämä hauveli sulatti sydämeni kertaheitolla. Eihän tätä malttaisi edes syödä :)


Tässäpä olisi messevä kakku kutomiskärpäsen puraisemalle. Sopii juniorille ja seniorille :) Lankakerät ovat aika aidon näköiset...


Ripaus luksusta kakkupöytään.


Tämä on näköjään loihdittu kasaan fysikaalisista laeista piittaamatta. On siinä väkerretty tunti jos toinenkin. 


Aika värikäs ilmestys pöllövaarilta :)


Täällä on katsottu Suomen pronssiottelua murot uikkareissa. Oli kyllä niin jänskää, että välillä piti viltin alta kurkkia. Oli rankkareita kesken pelin ja kaikkea muuta säpinää, mutta hyvinhän siinä lopulta kävi.

Huomenna on tiedossa vaihteeksi ulkoilupäivä. Sääkin tuntuisi suosivan, joten hyvällä säkällä pääsee eväskorin kanssa liikkkeelle.


Leppoisaa lauantaita ja viikonlopun jatkoa sinulle.

p.s. Vielä ehdit sunnuntai-iltaan (22.00) asti osallistua juhla-arvontaan: Arvonta

Kuulemisiin!

Kuvat: Pinterest, täältä & täältä

perjantai 21. helmikuuta 2014

Gloria, konjakkia kasvoille ja kookosta

Heissulivei. Kyllä nyt on suu messingillä, kun pääsee vaihteeksi omalle jääkaapille. Olihan se mukava marssia valmiiseen pöytään reissussa, mutta on tässäkin puolensa. Kyllä valmiita aterioita saa helposti, mutta entä jos haluaisi kuoria omenan, syödä pelkän avocadon, kuoria appelsiinin tai pitäisi saada jostain lusikka jugurtille? Siinä saakin välillä taiteilla, kun ei jaksa pitää mukana koko välineistöä.

Luukusta oli tupsahtanut myös Gloria. Ostan usein irtonumeroita, vaikka se tuleekin kuulemma kalliimmaksi. Vaihtelen lehtiä fiiliksen ja vuodenajan mukaan, ja tykkään monipuolisuudesta. Siitä onkin monta vuotta, kun viimeksi tilasin Glorian. Katsotaan nyt, miten meidän yhteinen taival sujuu :)

Luetko lehden alusta loppuun, vai sieltä täältä? Yleensä selaan lehden läpi ja silmäilen kokonaisuuden. Tykkään syventyä juttuihin kunnolla, joten yleensä katson kuvat päivällä ja luen jutut illalla rauhassa. Tälläkin kertaa välissä oli jotain voidenäytteitä, mutta jostain syystä ne jäävät käyttämättä. Nyt irrotin ne heti irti, etteivät unohtuisi.Kylkiäinen ei ole vielä saapunut, joten siitä enemmän tuonnempana :)


Tiedätkö mikä tämä kummajainen on? Uusi tuttavuus meikäläiselle, mutta päätin testata sitä mielenkiinnosta. Konjac-sieni on 100 % kasvikuiduista valmistettu puhdistussieni. Ohjeessa mainitaan, että välttämättä ei tarvitse käyttää muita aineita. Kävin tsekkaamassa vähän netistä taustatietoa, ja Konjak (konjac) on kasvi, jonka joitakin osia käytetään myös painonhallinnassa. Sieni tuntuu pehmeältä ja mukavalta. Katsotaan, tuntuvatko kasvot puhdistuksen jälkeen erilaiselta. Pitäisi kuulemma sopia herkällekin iholle :)



Tänään on saanut jänskättää lätkämatsia, joten varustauduin kisaeväillä. Harmi kuitenkin, että hävittiin. Ei muuta kuin pronssia tavoittelemaan seuraavaksi.Tuliaisina kookoskeksejä ja vähän marmeladia. Oikeastaan oli tarkoitus napostella nämä jo reissussa, mutta onneksi jäi jotain kotiinkin :)



Nämä tuliaiset meni kummitytön perheelle. Nyt ne voi jo paljastaa, kun paketti on avattu.


Näillä eväillä suunta kohti viikonloppua. Vielä ehdit sunnuntaihin asti osallistua myös arvontaan :
Juhla-arvonta

Kotinurkilla on myös alkamassa hiihtolomat. Meidän porukalla ei loma-ajat osu ihan yksiin, mutta eiköhän sitä jotain pientä keksitä ensi viikon aikana. Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua sinulle

torstai 20. helmikuuta 2014

"Selfie", taidekahvila ja menoksi

Tässä olisi tarjolla kuvainnollinen selfie. Herkempiluontoiset saattavat tosin järkyttyä muodonmuutoksesta. Näin se Turuntauti vaikuttaa viikossa :) Näin kesäistä ei tosin ole, eikä hellehatulle tai aurinkolaseille ole tarvetta ollut :) Kassit keikkuu käsissä ja hajuvesipilvi leijuu ympärillä. Nyt olisi pikkuhiljaa aika karistaa pölyt jaloista ja ottaa nokka vikkelästi kohti kotikulmia, ennen kuin homma lähtee lapasesta ;)


Stockalla oli aivan mielettömän suloisia kesäisiä Mayoral-mekkoja lapsukaisille.  Meillä ei tämä kokoluokka ole ajankohtainen, mutta kaikkea suloisuutta on silti kiva käydä katselemassa :)


Reissussa olen pyrkinyt kokeilemaan uusia napostelupaikkoja. Art -kahvilasta sain vinkin Turun tuttavilta, ja siellä kävinkin teekupposella. Vanha puutalo sijaitsee aivan pääkirjaston vieressä, rannassa. Joen yli menee muuten uusi silta, joka on jalankulkijoille ja pyöräilijöille. 

Kahvilassa oli leppoisa tunnelma ja maukkaat syötävät. Leivokset houkuttelivat, mutta otin suolapalaksi pienen lohileivän. Kahvilassa oli kiireetön tunnelma, ja paikalla hengaili monenlaista porukkaa. Täällä on nähtävästi muutenkin erikoistuttu loihtimaan herkkukahveja asiaan vihkiytyneille :)


Ripaus surumielisyyttä on maisemassa havaittavissa. Ilma ei vastannut yhtään sisäistä olotilaa. Muutama kuukausi, niin tämäkin maisema herää uuteen eloon. Laivat täyttyvät iloisesta puheensorinasta ja porukat istuvat rannoilla. 


Yksi kummilapsista viettää lähiaikoina synttäreitä, joten sopivasti löysin myös pienen lahjan. Usein tykkään paketoida itse, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen. Nallukka ja raidat houkuttelivat :)


Perinteisen kierroksen tein vielä kauppahallissa. Siellä tulee aina hyvälle tuulelle, jos nälkä tai väsymys alkavat painaa. Hotelli on myös sijainniltaan torin laidalla. Olen ihaillen katsonut ikkunasta torimyyjien sitkeyttä. Aikaisin aamulla tuodaan tavarat sään armoille, ja illalla pakataan kaikki pois. Joka päivä sama rumba alusta.

Mukavaa on ollut, mutta kyllä sitä mielellään palaa askartelujen ja leipomusten pariin. Täytyy lähteä lämmittelemään perjantaiksi kotisohvaa lätkämatsia varten :)

Kiitokset Sinulle matkaseurasta. Palailen linjoille villasukissa ja teekupposen parissa heti, kun tämän päivän koitoksista on selvitty ja uusi deodorantti kelvolliseksi testattu :) Kuulemisiin, ihanat!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Topakka Muumi, suutari ja muut makupalat

Mikä on mielestäsi paras sarjakuvahahmo? Kävin nimittäin tutustumassa Turun kirjaston Muumi-näyttelyyn, jossa on esillä Tove Janssonin vanhoja luonnoksia sarjakuvista. Selvästi oli jo silloin hahmoissa luonnetta ja särmää. Hahmot olivat kuitenkin yllättävän topakoita ja jopa tuimailmeisiä verrattuna päivän animaatiosarjaan, jossa omenapiirakka tuoksuu ja linnut livertävät. Se oli myös yllätys, että Muumit ilmestyivät yhteiskunnallisessa ja poliittisessa lehdessä kannanottoina ajankohtaisiin tapahtumiin. Toisaalta. Kyllähän näissä uudemmissakin versioissa on opetus ja sanoma piilotettu mukaan. Ehkä se kerroksellisuus on juuri viehättävää. Lapset ja aikuiset löytävät eri asioita.

Lapsena ei ollut elämää ilman Aku Ankkaa. Se oli jokaviikkoinen tuokio, jossa pääsi sellaiseen maailmaan, jonka olisi mieluusti elänyt myös todeksi. Kommellukset, seikkailut ja päättömät tilanteet saivat silloisen kouluarjen tuntumaan harmaalta tapetilta. Tiedä sitten, olisiko se ollut niin hauskaa elää Ankkalinnassa ;)

Edelleen majailen Turussa. Eilen pilkahti aurinko ja näkyi jopa palanen sinistä taivasta. Se oli niin siistii. Todellakitodellakitodellaki. Töitäkin on välissä pitänyt tehdä, mutta aikaa on jäänyt myös hurlumheille. Nautin pelkästään siitä, kun voi seurata ohikulkevia ihmisiä kahvilassa katsomalla maailman menoa. Helpommalla pääsisi, kun sammuttaisi aivot nappulasta, mutta tykkään kerätä ympäristöstä aisteille kaikenlaista mutusteltavaa.

Nyt kävi sitten niin hassusti, että Zarasta löytyi jotain sopivaa kevääksi. Pussin sisällön taidan paljastaa sitten, kun pääsen kotiin. Olisihan täällä kaikenlaisia houkutuksia, mutta onneksi on kaksi aivolohkoa. Toinen painaa kaasua ja toinen jarrua :)


Kiertelin myös lelukauppoja. Paikallinen Casagrande on yleensä käyntilistalla, ja siellä riittää ihmeteltävää. Eteisessä on myös vanhoja antiikkileluja, joissa on ripaus historian havinaa.

Kuva: Rice

Eilistä iltaa vietin kylässä kummitytön perheen luona. He ovat asuneet Turussa jo pitkään, mutta nyt pääsin katsomaan myös uutta kotia keskustan tuntumassa. Onneksi tällä kertaa on useampi päivä aikaa, niin ei tarvitse yrittää survoa kaikkea tekemistä yhteen päivään.

Tulihan sitä käytyä myös hajuvesiosastolla. Olen tosi nihkeä vaihtamaan luottotuoksuja uusiin, mutta aina pitää yrittää. Tuo omppu ei muuten ole Versacen hajuvesi, vaan Nina Riccin.


Tänään näyttäisi olevan sateetonta, joten ehkä Aurajoen rannat kutsuvat. Siitä tulikin mieleen, että kävin myös paikallisella suutarilla. Ne ovat sitten ihmepaikkoja. Sieltä saattaa löytää sellaista tarvikkeistoa, jota ei muuten osaisi etsiä. Pika-apua olen usein saanut kenkiin tai laukun korjaamiseen. Parhaimmat erottuvat joukosta, ja he ovat yleensä avuliaita monitoimimestareita, joilla niksejä löytyy joka tilanteeseen. Yleensä tuntemani suutarit ovat olleet vähän iäkkäämpiä. Olisi kyllä mahtavaa, jos nuoretkin jatkaisivat tätä perinnettä. Mitähän kautta suutariksi nykyään päädytään? Toisaalta monet ovat sanoneet, että ihmiset eivät jaksa korjauttaa enää tarvikkeita, kun ne maksavat enemmän kuin uusi. Ei kait tämäkin perinne sitten katoa jonnekin tulevaisuudessa?

Hotellin aamupalalla olen nyt kokeillut syödä mainostettua luomupuuroa (josta mainitsin edellisessä postauksessa). Oli kyllä pehmeää, maukasta ja hyvin haudutettua. Kyllä tästä saisi hyvän vaihtoehdon weetabixille, mutta ehkä asiaa auttoi se, että joku muu oli keittänyt puuron valmiiksi :)

Täällä jatkuu vielä seikkailut hetken aikaa. Herkutelkaahan mukavilla ja valoisilla ajatuksilla. Kaikkea kaunista päivääsi toivottaen, ja ihanaa kun joukkoon on tullut myös uusia lukijoita. Nyt tämä tyttö lähtee ottamaan kukonaskelia päiväksi :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...