keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Welcome 2015

"Oi mikä ihana ilta, voi tapahtua mitä vaan." Vatsanpohjassa perhosia, odotuksen tuntua, kuplivaa innostusta. Ollaan jonkin uuden äärellä. Tuttavapiirissä on muutama sellainen, joita ei saa liikkeelle pajavasarallakaan uutena vuotena, vappuna tai juhannuksena. Heillä on vankkumaton sopimus sohvan, viltin ja jääkaapin kanssa. Toiset lähtevät kaupungin sykkeeseen, kun kaikki muutkin ovat siellä. Samasta syystä ne toiset jäävät kotiin.

Vuosien varrella on reppuun kertynyt kaikenlaista juhlintaa. Tähän ikään mennessä peukutan eniten kodikkaalle ja leppoisalle viihtymiselle, jossa on vähän herkkuja ja paljon lämpöä. Pikkumekkoihin on kiva pukeutua, mutta mukavuudenhalu vie aika usein voiton. 


Hevosenkenkiä ja vähän tähtisadetta pimenevän iltaan.


Ripaus kuohuvaa uuden vuoden kunniaksi.


Hauskimmat tai ihanimmat päivät eivät ole niitä, joina tapahtuu jotakin verratonta, hienoa tai jännittävää, vaan joina koetaan pieniä onnen hetkiä ja jotka soljuvat yksitellen, mutkattomasti kuin helmet nauhastaan.

- Lucy Montgomery-


Tarjolla olisi uusi numero, jonka kirjoittamista täytyy taas opetella. Ehkäpä muutama pieni lupauskin tulee tehtyä. Ainakin voin luvata sen, että haaveilu ei tunnu vievän asioita eteenpäin. Niiden eteen on tehtävä oikeasti töitä.


Perinteiseen tapaan keittiössä tehdään suolaista ja makeaa iltanapostelua varten. Sen jälkeen vaihdetaankin asuntoa, ja vuosi vaihtuu kyläpaikassa. 

"Elämä ei ole vain tekemistä, aikaansaamista, oppimista, eteenpäin menemistä, elämä ei ole vain työtä vaan se on myös taidetta. Se on taideteos, jonka äärelle voi pysähtyä."

-Heli Karjalainen-

  Tämä vuosi on ollut itselleni pysähtymistä. Tarvitsen muutamissa asioissa suunnan muutosta, ja se ei tapahdu ilman pysähtymistä. Oikea suunta ei löydy säntäilemällä. Valmiiksi avattua latua olisi helpompi hiihtää, mutta joskus on oikeampi ratkaisu mennä umpihankeen, vaikka se tuntuiskin aluksi raskaalta.

Lämmin kiitos sinulle, että olet jakanut kanssani tämän vuoden. Olet tehnyt siitä aivan erityisen. Jos kuluneesta vuodesta kutoisin jotain, niin tuloksena olisi norjalainen villapaita. Paljon kuvioita ja langanpätkiä, ja kaikilla on oma tärkeä paikkansa.♥ 

Menköön sitten kaikki vanha, ja tulkoon entistäkin parempi vuosi. Säilyköön se, mikä on säilyttämisen arvoista. 

Oletpa sitten lähellä tai kaukana. Toivotan sinulle kaikkea hyvää ja halauksin erinomaista uutta vuotta 2015!

maanantai 29. joulukuuta 2014

Kevennystä, ale-visiitti ja leffaputki

Vähiin käy vuosi ennen kuin loppuu. Johonkin sälään viikko on sujahtanut. Pitäisikö vain olla ja laiskotella, kenties ulkoilla, katsoa pois nauhoitetut ohjelmat boxilta, laittaa koristeet pois vähitellen vai kerralla, suunnitella uutta vuotta tai olla suunnittelematta mitään? Valvominen on lähtenyt sen verran lapasesta, että suunnittelin jo viritteleväni herätyskelloa.


Kaapissa olisi vielä epämääräisiä tähteitä, joista saisi varmasti yhdistelemällä vielä jotain upeaa. Marttojen käsikirjassa olisi varmasti muutama näpsäkkä vinkki viimeisenkin lanttulaatikon aromin hyödyntämiseen. Ei vain pysty. Sorry. Tänään ainakin leivotaan pizzaa.


Suolaisia makupaloja sentään on väsäilty ahkerasti. Voisihan ne latoa helposti leivän päälle, mutta joskus on kiva laitella alkuruoka lautaselle asti. Lohta, limppua kuviomuotilla, tilliä ja valkohomejuustoa. Joulun ihme oli se, että nuoriso on päässyt homejuuston makuun. Meikäläinen oppi sen vasta muutama vuosi sitten.


Tänään uskaltauduin laittamaan nokkani kaupungille. Kuvittelin muka meneväni pariin alennusmyyntiin. Kosmetiikkapuoli oli päässyt loppumaan, joten ihan tarpeeseen tuli tämä hankinta. Siihen se into sitten lopahtikin. Parkkipakkaa ei missään, kahvilassa istumapaikkoja nolla, kassalle jonoa, kuuma toppaatakissa, juomapullo kotona pesukoneen päällä. Lopputuloksena päätös lähteä vikkelästi kotisohvalle.


Tuskin muistan, milloin viimeksi oli näin kova hinku päästä kuusesta eroon. Uusi vuosi on yleensä vietetty kuusen katveessa, mutta nyt se saa lähteä pikana kierrätykseen. Kevättä tupaan ja sassiin. Päivä on pidentynyt parilla minuutilla eilisestä. Jihaa!

Palapeli valmistui muutaman päivän puurtamisella. Epäilimme jo, että muutama pala on mennyt hukkaan, kun homma tyssäsi välillä umpikujaan :)


Muutama leffakin on tullut ulkoilun lomassa katsottua. Meillä on miehen kanssa vaihtelevasti yksiin menevä leffamaku. Päätimme kokeilla Gravity-seikkailua, kun oscar-ehdokkuuksiakin oli roppakaupalla. Alkuajatus avaruusleffassta ei iskenyt.  Apollot ja Armageddonit on niin nähty.Puolella silmällä ajattelin sitä vilkuilla haukottelun lomassa. Ja mitä vielä. Leffahan oli niin jännittävä tykitys alusta loppuun, että huh. Pisteet Sandra Bullockille tästä roolisuorituksesta.Niin, ja olihan siellä George Clooney :)

Otetaas loppuvuodesta vielä mehut talteen. Mukavaa viikkoa toivotellen!

perjantai 26. joulukuuta 2014

Oloneuvoksen sävelet, pikkupaketit ja pesä puussa

Kukkuluuruu. Selvittiinpäs joulunpyhistä jotenkuten tolkullisesti. Aatto antoi viitteitä siitä, että nyt on parempi laittaa aivot hetkeksi narikkaan. Ajattelin paistella vielä lämpimäisiä torttuja pöytään, ja siinä rytäkässä laitoin uuniin pelkät taikinalevyt, jotka olivat pellillä sulamassa. Jossain takaraivon uumenissa sitten välähti, että ehkäpä ulkonäkö olisi houkuttelevampi, jos olisi vähän hilloakin päällä.

Aatto vietettiin vanhempieni luona sisarusten ja perheiden kanssa. Siellä söimme perinteisen jouluaterian, ja illan tullen vaihdeltiin vähän paketteja. Yhdellä veljistäni osuu myös synttäripäivä aatolle, joten samalla myös kakuteltiin. Oikeastaan koko perhe pienimmästä lähtien on kiinnostunut musiikista. Veljille sopii parhaiten sähkökitara käteen. Pianon edustalle muodostuu jopa pieni jono. Siksipä meillä ja mummulassa piano on kovassa käytössä. Tänäkin vuonna nuottikirjoja kaiveltiin esille, ja musisointia riitti koko päiväksi. Kuvassa näkyy, että myös teippirulla oli käytössä. Sillä saa kätevästi apua nuottien merkitsemiseen :)


Joulupäivän ateria syötiin omassa kodissa. Vauhdikas aatto meni pikkutunneille asti, joten joulupäivänä olo oli vähän tahmea. Illaksi saimme kuitenkin loihdittua porukalla juhla-aterian pöytään. 

Tässä on muuten meidän kuusen vakioasukas. Pieni lintu saa jouluksi oman pesän, josta on hyvä tarkkailla maailman menoa :)

Sopivasti tuli pieni pakkanen jouluksi. Pari jäälyhtyä sain aikaiseksi ulkotulia varten.


Tässä on valvomisen syy. Koko perhe sai lahjaksi Tove Jansson 100 vuotta -palapelin. Siinä on mennyt tunti ja toinenkin, eikä vieläkään ole valmista. 


Pukki muisti muutamalla lahjallakin. Niitä saattaa vilahdella postauksessa myöhemminkin, mutta tässä muutama makupala. Artekin pyyhkeet pääsevät heti joulun jälkeen käyttöön, ja sitruunankeltainen lyhty pääsee tuikkimaan valoa tuoreeltaan.


Tämä lahja oli todellinen ylläri. Olohousuissa on hentoinen kasmir -kuvio (kirjoitetaankohan se noin). Taskun reunassa on ohut nauha pitsiä. Pehmoiset olohousut olivat tyttären tuliainen Espanjasta. 


Herkkuja on nautittu kohtuudella. Ei vaan meikäläinen pysy enää lapsuuden tahdissa karkkien syömisessä. Kyllä siinäkin näköjään tulee raja vastaan.


Täällä jatkuu lomanvietto. Miehelläkin on vielä ihan mukavasti vapaata jäljellä. Tarkempia suunnitelmia ei ole tehty, mutta mennään päivä kerrallaan fiiliksen mukaan. Niin vain tämänkin joulun riisipuurot, mantelit, kinkut ja laatikot on maisteltu. Tänään on luvassa kotitekoisia hampurilaisia. 

Lämpimät kiitokset teille kaikille ihanista joulutervehdyksistä. Toivottavasti pääset rentoutumaan ja nauttimaan mukavista hetkistä :)
Pakkasta on juuri sopivasti pienen kävelylenkin tekemiseen, takka päälle, leffa pyörimään ja sitärataa. Päivärytmi on keikahtanut muutamassa päivässä, mutta menköön. 

Sulosävelin toivotan sinulle makoisaa viikonloppua!

tiistai 23. joulukuuta 2014

Joulutervehdys, herkut, muistelot ja sähläykset

Mitä sinulle kertoisin joulusta? Matkan varrelle on mahtunut erilaisia joulunviettoja. Lapsuudessa monta joulua vierähti maaseudulla. Sitten tuli kuvioihin kaupunkijoulut. Lapsuuden joulussa sai huolettomasti keskittyä omaan viihtymiseen, herkutteluun ja laiskotteluun. Silloin ei tullut mieleenkään ajatella, että aikuisilla olikin aika paljon puuhaa ennen kuin juhlapöytä oli valmiina. Posket punaisina säntäiltiin ladulle, mäkeen ja lumilinnan tekoon. Sisälle osattiin tulla, kun varpaat ja sormet olivat riittävän kohmeessa pakkasesta. Hulmuavat hiukset olivat täynnä huurteisia jääklimppejä, mutta pöytään mentiin lusikoimaan höyryävää keittoa.

Oman perheen mukana aloin myös miettiä tarkemmin jouluperinteitä. Ottaisin mukaan jotain uutta ja jotain vanhaa. Lipeäkalaa en ole oppinut syömään. Pelkkä tuoksu tuntuu irrottavan tapetit seinästä. Toisaalta mukana tuli vapaus. Nyt voimme rakentaa sellaisen joulun kuin haluamme. Samalla tuli myös ripaus vastuuta. Minkälaisen joulun haluan antaa lapsille? 

Voin yrittää rakentaa mieluista joulua perheelle, mutta heitä kuuntelemalla olen löytänyt ne asiat, jotka ovat merkityksellisiä. Tykkään myös tuoda sisustukseen aina jotain uutta. Pikkuväki kuitenkin palauttaa maan pinnalle. " Et kai sä vaan ole heittänyt pois sitä rikkinäistä soittorasiaa." Tutut, vanhat esineet ja koristeet tuovat joulun. Välillä haaveilen joulusta jossain lämpimässä, edes kokeeksi. Ehkä tykkäisin, ehkä en. Jälkipolvi ei halua sellaista ajatellakaan, vielä ;)


Naposteluvarastot on täytetty kohtuudella mutta kuitenkin niin, että jokaiselle löytyisi mieluista syötävää :suolaista ja makeaa. Perinteiset konvehtirasiat, joissa on useampi kerros, taitavat jäädä tänä vuonna hyllyyn. Olen kaivannut Fazerin marmeladisydäntä, mutta silmiini osui vain rasia, jossa niitä on pari kappaletta sekoituksessa mukana. 

Ruokahankinnat pitivät olla valmiina jo alkuviikosta, mutta silti muistuu mieleen matkan varrella unohduksia. Kermaviili, tilliä, sinappia, ja muutama maustekin oli päässyt loppumaan.


Kyllä se joulumielikin sieltä hiipii, kun vähän houkuttelee. Meillä ei kuulu ollenkaan jouluradio. Tykkäisin kuunnella sekalaisia lauluja ilman välissä tulevia uutisia ja tiedotteita. Olenkin surffaillut eri kanavilla suosikkilaulujen perässä.



Tonttujoukot silloin varpahillaan....Tulkoon sellainen joulu kuin on tullakseen.

Mitä sitten toivoisin:
Joulurauhaa, mutta kuitenkin kotoisia ääniä elämänmakuisilla mausteilla.
Lokoisaa oleilua ilman kelloa.
Villasukkia, suklaata ja muutama jouluinen ohjelma, joita katsellessa alan haukottelemaan.
Kunnon lautapelimaraton. Scrabble.. täällä jo viritellään asemissa.
Se hetki, kun aaton hulinat ovat ohitse, ja jääkaappi kutsuu hakemaan suolapalaa.
Kinkunsulatuslenkkejä talvisissa maisemissa.
Kaikille mantelisattuma riisipuurossa toivomuksia varten.
Se tunne, kun tajuaa, että nyt ei enää lusikallistakaan jouluruokaa, vaan kaivetaan auto hangesta ja lähdetään pizzalle :)
 

Jaahas, kaikki Nisset, Nasset ja Kaneliomenat. Nyt näyttää siltä, että on aika heittäytyä joulun viettoon. Lämpimin halauksin toivotan sinulle hyvää joulua ja joulumieltä sydämeen

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Päivän tähdet ja herkkukätkö

Yksi, kaksi, kolme ja neljä. Koko setti taas plakkarissa, vaikka eilenhän tässä vasta aloitettiin. Tai ainakin tuntuu siltä. Ehkä parasta on juuri nyt talvipäivänseisaus, joka on maanantaina. On sillä kumma psykologinen merkitys. Pelkkä tietoisuus päivän pitenemisestä saa ajatukset lentämään kevääseen. 

Tällä hetkellä on aivan upea hanki maassa. Kuskailimme tänään tyttöporukkaa omiin koteihinsa juhlinnan jälkeen, ja samalla tuli katseltua pihapiirien jouluvalaistusta. Upeasti hohtavat valot hankien pinnalla.


Joulukukkaset tulivat meille kunnolla vasta tänä viikonloppuna.


Kaivelin myös jouluiset keittiötekstiilit esille. Käytännöllisintä olisi laittaa mustat pyhkeet. Se on nanosekunti, kun tämäkin pyyhe on täynnä tahmatassujen jälkiä. Noh. Siksi on pesukone :)



Karkkikätköjä on vähän siellä sun täällä.


Muutama hyasintti on vielä nupullaan. Ehkä aukeavat sopivasti aatoksi.


Viikonloppu on oikeastaan mennyt jouluvalmistelun parissa. Lauantaina tehtiin osa ruokaostoksista, ja tulihan se kuusikin vihdoin hankittua. Parissa paikassa kävimme vertailemassa, mutta Plantegenista napattiin sopivan kokoinen. Tänään laitettiin kuusta jalkaan, mutta mies huomasi sahatessa, että runko onkin alhaalta vinossa. Oli pakko sahata pitempi pätkä pois. Nooh. Taisi olla valintatilanteessa sen verran kylmä ulkona, että tuli vain katsottua oksien tasaisuutta. 

Ei puhettakaan, että meillä olisi vielä koti kokonaisuudessaan valmiina jouluun. Alakerta alkaa olla kuosissa, mutta yläkerrassa on vielä  nippu lattialistoja, työkalupakki, kangasrullia, muovilaatikoita ja muuta remppasälää. Siinä sitten vieressä töllistelee kuusenoksa ja muutamia koristeita. Eikös se jolupukkikin tapaa kysyä, että onko täällä kilttejä lapsia, eikä onko täällä siivottu :) Kaksi päivää on aikaa kuroa aikataulua kiinni. Tänäänkin oli niin hieno auringonpaiste, että lähdin kävelylenkille. 

 Aatto vietetään vanhempien luona, ja sinne kokoonnummekin isommalla porukalla. Taustalla harjoitellaan joululauluja pianolla, hyasintti tuoksuu vieressä glögin lämmössä. Alkuviikolle jää vielä muutamia ruokahankintoja, siivousta ja yleistä hengailua. Nauhalta katsomme hyvissä ajoin Mr. Beanin joulunviettoa. Uutta joulumusiikkia en ole hankkinut, vaikka tarjolla on ollut ihan kivoja uutuuslevyjäkin. Michael Bublé soi tänäänkin.

Heipsunkeipsun kohti joulua. Mukavia hetkiä sinulle toivotellen!

perjantai 19. joulukuuta 2014

Joulukuun vitriini

Kurkataanpa joulukuun vitriiniin. Syksy on ollut niin vähäluminen, että halusin varmistaa ainakin vitriiniin valkoisen joulun. Toisaalta ulkonakin näyttää nyt melko lupaavalta. Teema on melko vähäeleinen ja vaalea. Tänä jouluna kodissamme on vain ripauksittain punaista valkoisen seassa. 


Kuuset olen valmistanut vohvelitötteröistä. Reunat vaativat vähän tasoitusta, että se pysyy pystyssä. Pinnalle levitin kovaksi vatkatun valkuaisvaahdon, jossa on tomusokeria ja ripaus sitruunamehua. Koristeeksi sokerihelmiä. Tähdet ovat tämän vuoden löytöjä joulumessuilta. 


Kaksitoista vitriiniä on tullut tehtyä.  Vuoden alussa tuntui siltä, että tulikohan nyt luvattua liikoja. Entä, jos jokaiselle kuukaudelle ei löytyisikään ajatusta. Vitriini vei kuitenkin mennessään, ja jälkeenpäin katsoen se on kuvastanut aina sen hetken mielentilaa, toiveita tai haaveita.


Mukaan on tullut myös uusia lukijoita, joten tässä kiinnostuneille aikaisemmat vitriinit :)


Vitriinimatkaa on ollut kiva tehdä, ja yhteinen matka teidän kanssanne on tehnyt siitä aivan erityisen . Ehkä tässä viimeisimmässä on myös ripaus haikeutta. Yksi ajanjakso saapui päätökseen. Löytyisiköhän ensi vuodelle jokin uusi juttu, jota olisi kiva toteuttaa...

Joulua kohti sipsutellaan. Olin viikolla juhlassa, jossa sain tutustua äitiin, joka on viettänyt useamman joulun Namibiassa. Paikallisessa kielessä ei esiinny sanaa joulukoriste tai joululahja. Tärkeintä on yhdessäolo.

Ehkäpä meillä saadaan viikonloppuna haettua kuusi, ja vihdoin alkaa myös yhteinen vapaa.

"Iso juhla, pieni juhla tai juhlanen. Juhlamieli kutsun saa, pirtin ovi avataan, ilo tupaan tupsahtaa"

Mukavaa viikonloppua ja joulumieltä sydämeen siellä missä oletkin :)

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Sisustuksen outoudet ja kohti seikkailua

Meillä tykätään sisustamisessa myös sellaisista esineistä, joiden läsnäololla ei periaatteessa ole mitään järkeä tai funktiota. Sisustusohjelmissa usein analysoidaan sitä, että "kaikki neliöt ovat tarkkaan käytössä" tai "jokaisella esineellä oli jokin funktio". Meillä tämä heittää ihan volttia. Fiilispohjalla mennään, ja se tuo mukanaan myös kummallisuuksia.

Meillä tähän kastiin voisi luokitella esimerkiksi katukyltin. Vanhasta purkutalosta luovutettu läpyskä on kulkenut vuosikaudet mukana eri paikoissa, eikä sitä ole poiskaan tullut heitettyä. Saattaisihan kyltittäminen tuoda ryhtiä kaaokseen. Suojatien merkillä olisi kovasti käyttöä myös sisätiloissa :)

Tässäpä heitänkin haasteen kaikille halukkaille. Löytyykö kodistasi erikoinen tai outo esine, josta et halua luopua?
 

Tämän joulun ensimmäinen hyasintti on vielä ujo, mutta kyllä se siitä vielä käyntiin lähtee.


Viikon elämys tiivistyy kuvan tekstiin. Posti toi tullessaan Johanna Lehtisen viisauksia. Kiitos Sally's blogille. Teksti on antanut ajattelemisen aihetta pysäyttävästi. Rutiinit tuovat tietynlaista turvallisuutta, mutta tarvitsen jonkin verran myös seikkailua ja yllätyksiä. 

Kääntöpuolella onkin sanottu aiheesta seuraavasti:
" Meillä kaikilla on unelmia, ja jos haluat muuttaa ne todeksi, niiden eteen on oltava valmis myös tekemään työtä. Välillä koen olevani oman tieni kulkija. Koska teen työtäni sydämellä, seuraan usein omia välillä kiemuraisiakin polkujani. Normien mukaan ei tarvitse aina mennä. Välillä on hyvä uskaltaa repäistä, ottaa riskejä hyvällä tavalla. Ja voi mikä tunne virtaa kehon läpi, kun astuu kohti uutta ja tuntematonta."

Tekstien tarkoituksena on haastaa ajatusmaailmaa. Mitkä asiat tuovat energiaa, ja mitkä vievät sitä pois...


Pienikin esine voi tuoda joulumielen, vaikka se olisikin ruostunut kilikello  :)


Alkuviikosta lähtivät viimeiset pussukat liikkeelle ennen aattoa. Kunnon lumipalloa en vielä ole saanut tehtyä, mutta tämä pörröinen pallo vie mukanaan ainakin ripauksen valkoista joulua kylään :)


Nyt olisikin aika hakea kakku kainaloon ja lähteä joulujuhlaan. Lumipeitekin tuli sopivasti maahan. Toivottavasti myös pysyy hetken aikaa. Innoissani olen myös siitä, että syksyn kestänyt italian paahtaminen kannatti, ja tentti meni ihan mukavasti. Se tietää jatkokurssia keväälle. 

Joulu on jo melkoisen lähellä. Kuusi on vielä hakematta, mutta ehkä viikonloppuna osuu mieheni kanssa aikataulut yksiin niin, että pääsemme yhdessä valikoiman kimppuun. 

Nyt siis menoks, sanoi Annie Lennox :)

Kaikkea hyvää ja kaunista viikkoosi toivottaen!

maanantai 15. joulukuuta 2014

Mokkaa, tapaksia ja arvonnan voittaja

Ja piiiiiitkästä aikaa vähän asukuvan tynkää kehiin. Syksyn aikana olen käyttänyt hameita aivan liian harvoin. Tässä on ollut jo keväinen fiilis mielessä, joten kävin unelmoimassa Guccin tuulahduksia. Siellähän olikin 2015 mallistossa mokkaa tulollaan. Enpä sitten vienytkään tätä hametta kirpparille. 

Olen vähän vierastanut mokkaa sen puhdistamisen vuoksi. Jokunen kenkäpari on mennyt pilalle lätäköissä, vaikka olen suihkutellut kaikenlaisia aineita pintaan. Syöminen on aina arpapeliä. Kumminkin jostain tulee rasvaläikkä. Mitenkäs sitä sitten puhdistellaan...Kuvan hameen olen hankkinut vuosia sitten jostain alennusmyynnistä. Nyt on taas aika ottaa se käyttöön.

Viikonlopun alkaessa jätimme siivoukset ja tiskit odottamaan parempia aikoja. Lähteminen oli tällä kertaa arpomista korujen kanssa. Laitanko mä tämän vai olisiko toinen sittenkin parempi...


  Alkupalat nautittiin tapaksien merkeissä Pinchossa. Yritimme repiä ripaa jo edellisellä viikolla, mutta heillä on vain muutama pidennetty aukiolo iltaisin. Nyt tärppäsi pikkusuolaisen merkeissä. Tällä kertaa tein sen virheen, että aloitin setin tulisimmasta. Olisi kannattanut aloittaa miedommasta eli katkaravuista. Nyt ensimmäisen satsin kastikkeessa oli voimakas chili, ja sen jälkeen kaikki muu olikin kuin linnunmaitoa. Jälkkäriksi tuttu suosikki, churrot jätskillä. Tänä viikonloppuna jäi muutenkin oma kokkailu vähemmälle. Lauantaina vierähti vielä tovi pizzan parissa.


Tämä kuva on Guccin 2015 mallistosta. Oma hame on ollut jo muutaman kerran western-henkisissä naamiaisissa :)

Kuva: Gucci

Hämyisestä kaupungista teki mieli kuitenkin etsiytyä mukavampiin oloihin jatkamaan. Vähän kuohuvaa ja musiikkia. 


Sunnuntai oli ilahduttavan valoisa pitkästä aikaa. Harmaa peite oli hetken pois, ja aurinko pääsi tupaan leikkimään. Tänä viikonloppuna meidän sisarusten pikkuväki meni mummulaan leipomaan. Lasten kasvaessa taidot karttuvat, ja tällä kertaa oli tehty pullaa, torttuja, pipareita ja tryffeleitä. 
Viikonlopun parhaita hetkiä ovat rauhalliset tee-hetket :)


Sitten arvontaan. Lämpimät kiitokset kaikille Vernada-korun arvontaan osallistuneille. Super-kiitokset myös kaikille, jotka jaoitte arvontalinkin. Rannekorun voittaja on Nanni. Paljon onnea sinulle! Laitatko yhteystiedot osoitteeseen hopealusikkapuussa@netikka.fi

Vähiin käy ennen kuin loppuu, nimittäin tämä vuosi. Ensi vuoden puolella on tulossa jälleen kivoja arvontoja, ja seuraava palkintokin on jo tiedossa!


Kolmannen adventin kunniaksi kävimme laulamassa Kauneimpia joululauluja. Perinteisten joukkoon mahtui muutama uusikin tulokas. Tykkäsin kovasti Taivas sylissäni -melodiasta, joka on Carola Häggkvistin kynästä lähtöisin. Siitä on moni artisti tehnyt omia versioitaan.


Hento lumipeite tuli kyläilemään, mutta nyt jo sade vei sen mennessään. 


Tulihan sitä loppuviikosta katsastettua myös Ruotsin prinsessojen juhlatyylit. Linnan juhlien jälkeen odottelen aina Nobel-juhlallisuuksien televisiointia Tukholmasta. Pukujen lisäksi ihastelen aina tarjoilijoiden koreografiaa spektaakkelissa. Niin. Ja sunnuntain iloksi tuli vielä Cheekin konsertti :)

Nyt arkisen aherruksen pariin. Vettä sataa ja sitärataa. Eiköhän sinne sekaan mahdu kuitenkin muutama pieni juhlakin. Leppoisaa viikkoa sinulle toivottaen!

perjantai 12. joulukuuta 2014

Pikkujuhlat ja Ibiza iholla

Tervetuloa viikonloppu, eikä hetkeäkään liian aikaisin. Tälle viikolle on jostain syystä osunut kaikenlaista pientä hermoilun aihetta maanantaista lähtien. Olen yrittänyt psyykata itseäni ajattelemalla, että savotan jälkeen on mukava laskeutua joulun viettoon, mutta eipäs tuo pääkoppa olekaan niin vain samaa mieltä. Yleensä tässä vaiheessa jo pikkutonttu sisälläni sirkuttaa joululauluja. Totta puhuen taidan sittenkin odottaa tällä hetkellä enemmän kevättä.

Valmistelut ovat kuitenkin suht mallillaan. Kortit ovat postissa, vaihdoin myös olkkariin toisen maton. Takan putsaaminen ei ole herkkua, mutta nyt luukut kiiltävät ja tuhkatkin on viety pesästä. Heh. Tällä viikolla olin jopa reipas hammaslääkärissä. Sieltä ei annettu tikkaria, eikä suklaakonvehteja, kiiltokuvia tai tarroja vaan purkkaa :)


Tilda-possu pääsi joulun ajaksi ihmettelemään arkea ja juhlaa.



Olet ehkä huomannut, että tykkään kovasti käyttää keittiössä erilaisia muotteja koristelussa. Kävin vähän kurkkimassa vinkkejä jo jouluksi. Tämä löytyikin ylläriksi Pentikin sivuilta. Makumaailmassa on yleensä toiveena ne tutut herkut, mutta ehkä sitä vaihtelua voisi tuoda koristeluilla. Tämä joulukuusi toisi vähän extraa kattaukseen.


Tämä mökki pääsi nyt vasta ensimmäistä kertaa käyttöön. Tupa on Zelected by houzen viimevuoden mallistosta.


Voihan se kesä tulla "talven" keskelle. Niinpä olen innoissani tutkaillut kaikkea siihen liittyvää...kesämusaa, leffoja, valokuvia. Niin, ja säihkettä iholle. Ruotsalainen Backyard Sudios on esitellyt oman mallistonsa nimeltään Skin Jewellery. Mallistoon kuuluvat sarjat Hamptons, Soho, Ibiza ja Miami. 

Monet tähdet ovat jättäneet helyt narikkaan ja lähteneet liikenteeseen boheemeilla mausteilla: Jessica Alba, Saraha Jessica Parker, Katie Holmes, Khloe Kardashian. Eihän sitä välttämättä tarvitse koko settiä laittaa kerralla. Pieni yksiyiskohta voisi olla ihan hauska tehoste vaikka uuden vuoden juhlintaan :) Inreda.com


 
Siis tosissaan, tai sillai kai. Nyt tämä tyttö vaihtaa hetkeksi viihteelle. Vähän koruja, suihkaus korvan taakse, pikkulaukku kainaloon ja menoksi.

Lämpöä ja valoa viikonloppuusi toivottaen!

p.s Vielä ehdit osallistua arvontaan sunnuntai-iltaan asti : Jouluarvonta

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...