keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Hulluinta ja rohkeinta ever

Joskus pitää tehdä hulluja tai rohkeita asioita. Mittakaava tosin vaihtelee eri ihmisillä, mistä adrenaliini lähtee kohisemaan suonissa. Katsoin tällä viikolla dokumentin, jossa muistaakseni brittiläinen perhe lähti purjehtimaan maailman ympäri kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa. Jäin tunnin dokkariin todella koukkuun. Atlantilla kului kolmisen viikkoa tyynellä ja myrskyssä. Vanhemmat nukkuivat muutaman tunnin pätkissä kaiket yöt, yksi lapsista ei suostunut nukkumaan veneessä, oli itkua, nahistelua, tilanahtautta ja seinät alkoivat kaatua jossain vaiheessa päälle.

Toisaalta he kokivat huippuhetkiä eksoottisella saarella, poimivat hedelmiä puista, uivat ja tutustuivat luontoon. Kaikki olivat todella finaalissa välillä, mutta silti Australian häämöttäessä he jatkoivat vielä purjehtimista. Vastoinkäymiset olivat vain tiivistäneet ja yhdistäneet heitä perheenä entistä enemmän.

Toisille riittää jännitystä siinäkin, kun ylittää suojatien. Toiset haluavat tukimattomaan viidakkoon, vuorille, benji-hyppyyn jne. Ehkä ihminen kaipaa tiettyä jännitystä ja vaaran tunnetta elämään. Kivikaudella oli toisenlaiset uhat elämässä. Nykyihminen tyytyy usein virtuaaliseen jännitykseen, elokuviin ja peleihin. Se ei kuitenkaan ole välttämättä ihan sama kuin oikea selviytyminen jostain kiperästä tilanteesta. Toisaalta, jos elämä on yhtä vuoristorataa muutenkin, ei välttämättä kaipaa siihen enää ylimääräistä sirkusta.


Vaaran tunnetta olen joutunut kokemaan vesillä liikkuessa ihan paikallisilla merillä. Olemme joutuneet kääntymään avomereltä takaisin jättimäisten aaltojen lyödessä veneeseen. Kääntyminen pelotti yhtä paljon kuin matkan jatkaminen. Käännöksen tekeminen väärässä kohtaa aaltoa olisi paiskannut veneen ympäri.

Jännitystä oli elämässä myös tehdessämme automatkan Italiaan. Liikennekaaos Saksan moottoritiellä kaatosateessa tietöiden keskellä sai epäilemään välillä omaa järkeä. Toisaalta hyvät hetket olivat huippuja.

Jännitystä ja vaaraa on monenlaista. Jännitys voi olla myönteistä ja energisoivaa tai sitten lamauttavaa. Mikä saa toiset ottamaan riskejä, ja miksi toiset haluavat enemmän turvallisuutta?


Monilla saattaa olla myös sellaisia "kerran elämässä" -haaveita. Se voi olla matka jonnekin eksoottiseen paikkaan, kanoottiretki tai esimerkiksi vaellus. Toisille taas ei mikään riitä. Maa alkaa polttaa jalkojen alla, jos vähänkin on pitempään paikallaan, ja taas on mentävä.


Tuntuu siltä, että nuorempana oli jotenkin helpompi heittäytyä seikkailuihin. Lasten myötä olen kokenut enemmän vastuullisuutta, enkä halua ottaa samanlaisia riskejä. Toisaalta en haluaisia elää missään pumpulissakaan. Elämä jää helposti elämättä, jos miettii vain kaikkea sitä, mitä voi sattua. Joskus on vain tehtävä asioita, koska siltä tuntuu... vaikka seikkailemaan pienelle matkalle :)

Kuvat: sxc

9 kommenttia:

  1. Itsekin koen, että nuorempana oli helpompi elää riskialttiimpaa elämää. Itselläni suurta jännitystä toi nuoruudessa hypätty benji-hyppy, vaikka riski mihinkään vaaraan tosin siinä ei ole suuri :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä rohkea. En ole itse uskaltautunut hyppäämään, vaikka monta kertaa teki mieli :) Huvipuistoissakin tuli ennen mentyä hurjimpiin laitteisiin. Nyt riittää vähempikin :)

      Poista
  2. Lasten myötä sitä tosiaan tietyt seikkailut on jääneet, mutta kyllä lastenkin kanssa voi touhuta monenlaista. Me ollaan mieheni kanssa kovia reissaamaan Pohjois-Norjassa, ja kakki kolme lastamme ovat olleet ensimmäisellä reissullaan vain 5-8 viikon ikäisenä. On kuljettu kalalla, tehty tunturivaelluksia jne :) Ja lasten kanssa on kiva tehdä pieniä elämysmatkoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on haaveena myös mennä Pohjois-Norjaan. Olin siellä pienenä vanhempien kanssa, ja muistiin ovat jääneet upeat maisemat. Nyt olisi kiva mennä uudestaan. Olen vähän miettinyt asuntoauton vuokraamista sellaiselle reissulle :)

      Poista
    2. Suosittelen kyllä käymään, maisemat on tosiaan hulppeita :) Viime kesänä reissattiin asuntoauton kanssa, se olikin pienten lasten kanssa matkatessa kätevää!

      Poista
  3. Minä haaveilen sivuvaunusta kaksipyöräiseeni, jotta pieninkin perheenjäsen pääsisi mukaan vauhdin hurmaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seikkailuja on mukava suunnitella ja vielä hienompaa, jos ne toteutuvat :)

      Poista
  4. ♥seikkailu on yhä kivaa...joissain rajoissa :) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kohtuus varmaan toimii tässäkin asiassa :)

      Poista

Pieni viesti on suuri ilo. Ihanaa päivää sinulle :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...