lauantai 30. marraskuuta 2013

Pikku Maileg ja salaisuus

Pikkujoulu ja ensimmäinen adventti laittavat meillä pikkutontut liikkeelle. Pikkuväki on jo vuosien aikana tottunut niiden liikkeisiin, mutta aina on vähän silti perhosia vatsassa. Pieniä salaisuuksia, rapinaa ja sipsutusta on luvassa.

Tonttu tarvitsee vain sopivan hetken, jolloin kaikki puuhailevat leipomusten ja jouluisten valmisteluiden parissa.


Nyt näyttää siltä, että on pienen jouluyllätyksen aika.


Ensin täytyy järjestää numerot oikeaan järjestykseen.


Vilauksessa tonttu käy asioillaan, ja pieneen piilopaikkaan ilmestyy paketti.Tonttu palaa asemiinsa tyytyväisenä.


Ensimmäinen kynttilä syttyy.


Talossa käy iloinen vipinä, kun pienet paketit löytävät omistajansa.


Pienistä hetkistä rakentuu tunnelma kohti joulua. Ensimmäinen luukku aukeaa, kynttilät sytytetään, kokoonnutaan porukalla nauttimaan leipomuksista ja tuoksuista. Vuosien varrella on rakentunut perinteitä ja tapoja, joita odotetaan, ja jotka tuovat joulumieltä arjen keskelle.

Toivotan sinulle lämpöistä joulumieltä ja onnenhetkiä  

Tyttöilyä, herkuttelua ja lumiukko

Niin siinä sitten käy, kun lähtee joulumaratonille. Viisarit alkavat kellossa pyörimään nopeammin ja hupsista keikkaa ollaankin lauantaissa. Tyttöporukalla satartattiin jo perjantaina iltapäivällä. Laittelin hommat pakettiin hyvissä ajoin, jotta päästään liikkeelle.

Tällä säällä ei muuten koskaan tiedä, mitä laittaisi päälle. Ulkona oli pakkasta ja kylmä tuuli. Kaupassa alkaa sitten hikeä pukata, ja pitää alkaa riisumaan  huivia, pipoa ja hanskoja. Sama vaaterumba toistuu sitten joka paikassa. Pitäisköhän ostoskeskuksessa olla narikka ovella, ettei tarvi rahdata takkia ja kasseja ympäriinsä :)

Meikäläinen on muutenkin mestari hukkaamaan hanskoja. Läheltä piti -tilanne sattuikin viikolla. Yleensä laitan hanskat laukkuun, mutta nyt oli ajatukset kuutamolla. Ulos lähtiessä ne olivatkin sitten hukassa. Luulin jättäneeni ne ostoskoriin ja palasin takaisin kassalle. Siinä olikin pitkä jono, ja meikä meni koko kasan läpi. Ei ollut siellä. Ei auttanut kuin mennä koko kierros kaupassa uudestaan läpi. Sieltähän ne leluosastolta sitten löytyivät hyllyltä.  Pitäisi olla sellaiset hihaan kiinnitettävät nipsut kuin pienillä lapsilla :)

Eilen tuli tehtyä vähän lahjahankintoja. Jotain tuoksuvaa on tässä paketissa, ja täytyy sanoa, että melkoinen oli tuoksupilvi ympärillämme tämän visiitin jälkeen. Varsinainen oopperasekoitus. Ei saisi kokeilla liian monta tuoksua kerralla. Siinähän menee ihan sekaisin, ja monet hajuvedet tuoksuvat ihan erilaisilta iholla kuin niissä paperitikuissa.


Nuorison leipomuksia perjantailta. Suklaata välissä, ja rapea keksi vei kielen mennessään. Nytpä täytyy pärjätä sitten ilman :)


Nälkä iski tietenkin kierroksen puolessa välissä, joten tapakset vetivät tällä kertaa pitemmän korren.


Illan tullen virittäydytiin leffatunnelmaan tyttöjen kesken.


Tänään otettiin varaslähtö jouluun, kun toivomuksena oli kaivaa Lumiukko esille kaapin kätköistä. Tämä suosikki on aina pakko nähdä aattona, mutta meillä katsottiin ihan muistin virkistämiseksi, että miltä se lumi ja lumiukko näyttää. Sais nimittäin tuprutella tännekin vähän.


Näissä tunnelmissa toivottelen sinulle mukavaa viikonloppua :)

perjantai 29. marraskuuta 2013

Suklaakakku ja pientä askartelua

Meillä aloitettiin jo vähän etuajassa pikkujoulun juhlistaminen :)Toisaalta aina löytyy sen verran hyvä syy, että kakku kannattaa pyöräyttää :) Meillä on tulossa tyttöjen viikonloppu, joten pääsemmekin vaihteeksi tekemään kaikkea mukavaa pitemmän kaavan mukaan. Vähän shoppailua, jouluista koristelua, leipomista, hemmottelua. Katsotaan nyt sitten vähän fiiliksen mukaan, mihin kaikkeen intoa riittää. Onkos siellä viikonloppusuunnitelmia, pikkujouluja tai muuta juhlaa tiedossa?

Täällä on ollut pari päivää aikamoinen myrsky. Laittelin petivaatteet tuulettumaan parvekkeelle ja se olikin sitten virhe. Tuuli nakkasi valkoiset peitot rapakkoon, eikä näky ole kovin mairitteleva. Ei auta muu kuin laittaa pesumylly pyörimään.

Eilen oli niin pitkä kassajono kaupassa, että nappasin siitä sitten lehden selailtavaksi. Sieltä löytyi idea, joka olisi kiva toteuttaa, nimittäin marenkikranssi. Pusseissa myydään valmiina pieniä, pyöreitä marenkeja, jotka ovat valkoisia ja vaaleanpunaisia. Valmiskranssirunko oli sitten liimattu niitä täyteen. Oli aika hempeä ja suloinen. Aika vain ei riitä kaikkien ihanuuksien askarteluun, mutta eihän kaikkea tarvitse tehdä samaan juhlaan.

Nytpä toivotankin sinulle ihanaa alkavaa viikonloppua pienillä, jouluisilla mausteilla.







torstai 28. marraskuuta 2013

Alanvaihtoa ja kohtuullistamista

Milloin on oikea aika vaihtaa alaa? Tämä kysymys on on pyörinyt tapetilla jonkin aikaa, nimittäin ympärillä on meneillään vipinää. Yksi lähti joogaamaan Thaimaahan ja jäi sitten kiertelemään sinne vähän pitemmäksi aikaa. Toinen laittoi akateemiselle alalle pisteen ja laittoi pystyyn kahvilan. Kolmas halusi työskennellä kauniiden asioiden parissa ja alkoi myydä hääpuukuja- ja tarvikkeita. Neljäs alkoi viljellä yrttejä ja luomua. Viides tekee puoli vuotta töitä kuin mielipuoli pitääkseen loput vuodesta vapaata kiertelemällä maailmaa. Kuudes pisti omakotitalon kamat varastoon ja miettii tulevaisuutta. Seitsemäs muutti kaupungista maalle ja haluaa palvella turisteja.

Downshifting eli elämän kohtuullistaminen on monen huulilla ollut pitkään. Toista oli silloin, kun kännykät ja tietokoneet tulivat maailmaan. Kaikki halusivat näyttää kiireisiltä business-maailman tehopakkauksilta. Kiire oli ikään kuin merkki menestyksestä ja siitä, että raha pyörii.

Monille yhteiskunnan vaatimukset, materialismi ja jatkuvan kuluttamisen vaatimukset ovat myrkkyä. Silloin elämää halutaan leppoistaa, keskittyä olennaiseen, perusasioihin ja läheisiin. Oravanpyörästä halutaan hypätä pois, ja tilalle valitaan muita arvoja. Moni kiireen pyörteessä elävä potee jatkuvasti huonoa omaatuntoa ajankäytön vuoksi.


Kohtuullistamisesta on kuulunut myös soraääniä. Joidenkin mielestä se on itsekästä, ja varsinkin epävarmassa taloustilanteessa pitäisi kaikkien kantaa kortensa kekoon työllisyyden lisäämiseksi. Onhan se vastuullista esimerkiksi parikymppisenä miettiä kansakunnan tulevaisuutta, mutta muistelen vaan omaa aikaa, että silloin lähdettiin hengailemaan ihan fiilispohjalta, eikä eläkemaksut olleet ensimmäisenä mielessä :)

Sitten tuleekin seuraava pysäkki, ja tässä tilanteessa on moni tuttavapiirissä. Työtä on tullut tehtyä ja kokemusta on kertynyt. Sitten katsotaan taakse ja eteen. Olisiko vielä jotain annettavaa ihan toisella alalla tai pitäisikö uudistua? Elämän rakenteet ja perhetilanne voivat toisaalta olla sellaiset, että siitä ei niin vain lähdetäkään kokeilemaan siipiä, vaikka mieli tekisi. Helposti elämä valuu siihen, että sitku lapset on ja sitku koulut on käyty ja sitku itsellä on vähän ja siinä se sitten menikin tuumaillessa. Ja onhan se myös taloudellinen kysymys.

Yllättävän moni miettii jotain vaihtoehtoa nykyiselle tilanteelle. Se voi olla uusi ala, välivuosi, virkavapaa, menolippu maailmalle, elämäntapamuutos tai koulutus. Vuodenvaihteen lähestyessä on siis hyvä miettiä tulevaisuutta. Näilläkö mennään, vai vieläkö tekisi mieli kokeilla tehdä jotain uutta?

Rohkeita unelmia päivääsi toivotellen!

Kuva: Weheartit

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Lasisydän puussa

Koti on ottanut taas muutaman pienen askeleen joulua kohti. Tässä vaiheessa alkaa yleensä viimeistään innostuminen. Joka vuosi päätän, että tänä vuonna laitan maltillisesti koristeita. Joulun lähestyessä homma meinaa kuitenkin lähteä lapasesta. Vasta viime vuosina olen innostunut enemmän joulukukilla sisustamisesta.

Mikä joulukukka on sinun suosikkisi? Olen ollut amaryllis-fani monta vuotta, ja nyt niitä saa jopa ihan kohtuullisella hinnalla. Muutama vuosi sitten piti pulittaa maltaita yhdestä kukasta ainakin meidän kulmilla. Taisi tulla myös vähän enemmän kilpailua, kun tavaratalot ottivat niitä myyntiin. Tänä vuonna voisi hankkia myös valkoisen joulutähden. Hyasintit hankin lähempänä joulua, kun ne aukeavat niin nopeasti. Toiset ovat herkkiä niiden tuoksulle, mutta meillä on ainakin vaaleanpunainen toiminut ihan hyvin.

Jotain punaista täytyy myös ulos laitella pikkulintujen iloksi.


Tämän joulun ensimmäisen amarylliksen toi äiti kotikutsuille. Nyt alkaa nuppu aueta pikkuhiljaa. Ensimmäiset havut ovat purnukassa, mutta ne eivät varmaan ihan jouluun asti kestä. Tosin sitten onkin jo kuusi olkkarissa.



Tämän Lexingtonin sydämen hankin muutama vuosi sitten joulu-alesta.



Nyt taitaa olla niin, että alakerrassa on leipomukset käynnissä. Onkin aivan pakko mennä paikan päälle todistamaan miehen leipomaa kakkua :)

Kurkkaus kesän tekstiileihin

Mitäpä jos kurkistettaisiin vähän ensi kesään :) Marraskuu matelee, vaikka joulu jo kurkkii lähistöllä. Mielessä ovat kuitenkin makoisat marjat, lempeät aallot, kesäheinä, kukkaniityt, ojanpientareet ja kesäpöydän maistuvaiset.

Finlaysonin vuosi 2014 alkaa talviriehalla ja päättyy juhannustansseihin kesäisten kuosien myötä. Mukana on myös hillittyjä värejä, mutta kesää odotellessa valitsin tähän muutaman värikkään ilopillerin.

Tulossa on siis vähitellen ensi kevään aikana kattaus- ja keittiötekstiilejä, pussilakanoita, tyynyliinoja ja metritavaraa. Saapa nähdä, missä kaikissa muodoissa nämä kuosit seikkailevat.

Kuva: Finlayson
Tiikerikakku on suosikkini, ja tämä resepti on löytänyt tiensä keittiöpyyhkeeseen.

Kuva: Finlayson
Kuva: Finlayson
Kuva: Finlayson
Kuva: Finlayson
 Tämä on puolestaan Vallila Interiorin ensi kevään mallistoa "Virvon varvon" . Hempeä söpöliini.

Kuva: Vallila Interior Design: Tanja Orsjoki

Onneksi on haaveiltavaa, sillä maisema ei tällä hetkellä näytä kovin houkuttelevalta.  Maa on todella liukas, kun jään päällä on sateen jälkeen vettä, joten taitaapa perinteinen kävelylenkki jäädä tekemättä.

Kävimme eilen mieheni kanssa valokuvanäyttelyssä, jossa aiheena on Intia. Seinillä oli jättimäisen kokoisia lähikuvia kasvoista. Näyttely oli vaikuttava, ja sen voi taas todeta, että kasvot ovat aina mielenkiintoinen kuvauskohde. Kuvia oli lapsista vanhuksiin, ja suurin osa oli kuvattu ihan tavallisissa tilanteissa arjessa. Silmät, uurteet ja ilmeet kertovat omaa tarinaansa. Niiden arvoitusta voisi ihmetellä loputtomiin.

Kuulemisiin, ja ihanan ihmeellistä päivää sinulle!



Kuvat ja Lähteet: Finlayson, Kauppalehti, Cision tiedotepalvelu, Anna, Vallila Interior

tiistai 26. marraskuuta 2013

Torttu, kaneli ja manteli

Vihdoinkin meidän huushollissa päästiin paistamaan joulutorttuja. Ai että se ensimmäinen pellillinen, varsinkin lämpimänä on makoisaa. Meillä tehtiin ihan perinteisiä tähtitorttuja, vaikka erikoisversioitakin on aina välillä toteutettu. Suosikki on ollut sellainen luumutasku, jossa hilloa on niin paljon, että se meinaa revetä liitoksistaan.

Täytyy tunnustaa, että jouluna ei sitten torttu enää oikein maistu. Pitkän tauon jälkeen saan kiintiön täyteen ennen joulua, ja sitten pitääkin olla jotain ihan muuta syötävää. Piparkakkujen kanssa on ihan sama juttu.

Osa joulutortuista menee pakkaseen, mutta jotenkin se ei ole enää sama juttu kuin tuoreena, vaikka niitä vähän lämmittäisikin.

Monet jouluun liittyvät ruuat ovat melko raskaita, joten kaipaan enemmän sellaista kepeyttä, kuten ruokaisaa salaattia, kalkkunaa ja hedelmäisiä jälkiruokia. Vanhempien luona on perinteinen joulukinkku, mutta meidän keittiössä tehdään sitten joulupäivänä jotain välimerellistä.




Nyt onkin sitten mukavasti vielä iltaa jäljellä.  Piti kipaista aikaisemmin kotiin, kun nuohooja kävi tarkastamassa hormit ja takan. Illalla olisi tiedossa myös valokuvanäyttely, ja sitä odotankin mielenkiinnolla.

Lahjahankinnat ovat vielä vähän vaiheessa. Joskus olen ollut niin ajoissa asialla, että kaikki on hoidettu joulukuun alkuun mennessä. Tällä kertaa homma taitaa vähän venyä, mutta eiköhän se siitä järjesty.

Hiphei ja hurraa. Nyt taidan hakea vielä yhden tortun, vaikka se olisi viimeinen. Mistähän se johtuu, että lautaselle jää aina yksi? Vaikka seuraavalla kerralla tekisi yhden vähemmän, niin silti jää jäljelle yksi. Eikö kukaan halua ottaa sitä viimeistä...ainakaan kylässä.

Tämä torttuilusta. Mukavaa päivää sinulle toivotellen!

maanantai 25. marraskuuta 2013

Jouluarvonta alkaa !

Tervehdys kaikille. Nyt on jouluarvonnan aika!

Katselin kalenteria ja huomasin, että nyt on parempi startata, jotta paketit ehtisivät jouluksi.
Olen iloinen kaikista teistä, jotka käytte visiitillä blogissani, joten 
arvonnassa on mukana joulun kunniaksi kaksi palkintoa, ja sen myötä myös kaksi voittajaa.

♥ 
 Zelected by Houze on antanut jouluarvontaan Angels by Houze -sarjan valkoisen kaitaliinan. Tämän hyväntekeväisyysprojektin 2013 tuotosta osa menee Intian naisten ja lasten auttamistyöhön. Edellisessä arvonnassa onnellinen voittaja sai tämän sarjan tyynyliinan.

  Tekstiilisarjan näyttävä koristelu on kirjailtu kulta- ja hopealangoilla. Siivet on kirjailtu liinan molempiin päihin.
Kaitaliinan koko on 42 cm x 140 cm, ja materiaali on 100 % puuvillaa.



Zelected by Houze on sisustamista kotikutsujen muodossa. Heidän kauttaan on mahdollista toimia kutsujen emäntänä tai esimerkiksi myyjänä. Lisätietoja: ZBH


Toinen palkinto on oma Bonus-palkinto, jonka haluan arpoa joululahjaksi.  Gant -pyyhkeessä on valkoisella brodeerattu kuviointi.


 Nyt sinulla on mahdollisuus voittaa palkinto sulostuttamaan joulua itsellesi tai lahjaksi.

ARVONNAN OHJEET

1. ARPA SINULLE
Kommentoimalla tätä postausta (kerro myös arvan määrä )

3 ARPAA SINULLE
Olemalla lukijani / kirjautumalla lukijaksi + kommentti tähän postaukseen
(kerro monellako arvalla olet mukana)

4 ARPAA SINULLE
Olemalla lukijani / kirjautumalla lukijaksi  + kommentti tähän postaukseen
(kertomalla monellako arvalla olet mukana) ja linkitys tähän arvontaan omasta blogistasi.
Voit käyttää kuvalinkin luomiseen tämän postauksen ylintä kuvaa :)

Arvonta päättyy 15.12.2013 klo 22.00
Voittaja julkaistaan maanantaina 16.12.2013

Haluan toivottaa sinulle ihanaa joulun odotusta.

ONNEA ARVONTAAN!

Aamuvirkku or not?

Täytyy tunnustaa, että en ole koskaan ollut mikään aamuvirkku. Nuorempana olisi tarvittu melkoinen orkesteri ja kattilankansien pauketta, että meikäläinen saa itsensä hereille. Lähipiirissä on sellaisia aamuvirkkuja, jotka ovat tikkana pystyssä ennen kelloa, keittelevät kahvit, keskustelevat täysillä päivän polttavista kysymyksistä, syövät tuhdin aamiaisen ja ovat täynnä energiaa.

Erilaiset elämäntilanteet laittavat mukavuusalueen koetukselle. Heräisin mielelläni lintujen viserrykseen vähitellen. Äkkinäiset ja kovat äänet ovat ihan myrkkyä. Kuka haluaisi herätä säikähtämällä (vaikka niin usein kyllä käy, kun luulee nukkuneensa pommiin)? Sitten vähän venyttelyä ja rauhallinen aamiainen. Illalla, kun toiset alkavat nuokkua istualtaan, meikäläinen pääsee vasta vauhtiin :)

Toiset ovat tehokkaimmillaan aamulla ja toiset illalla. Tiedän ihmisiä, joilla menee koko aamupäivä heräämiseen. Eihän se voi olla kovin tehokasta työntekoa. Olen jostain lukenut, että työrytmi pitäisi voida sovittaa luontaisten taipumusten mukaan. Sähkö on keksitty, eikä kaikkia töitä tarvitse tehdä päivänvalossa. Osaako sitä enää kuunnella kroppansa viestejä, kun kaikki aikataulutetaan kellon mukaan. Olisiko parempi nukkua, kun nukuttaa, syödä, kun on nälkä ja valvoa, kun on virkeä.

Eihän alun perin kelloja ollut edes olemassa. Menikös se niin, että kello tuli tarpeelliseksi mm. junien myötä? Piti tietää aikatauluista, ettei tapahtuisi onnettomuuksia. Ihan kiva keksintö, mutta tässä sitä nyt ollaan - kellojen orjina :)

Kiireettömyyden kunniaksi lekottelimme viikonloppuna pitkään aamiaisen parissa.

Leppoisaa alkavaa viikkoa (joulukiireistä huolimatta) ♥ 




sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Päivä "hiekka"rannalla

Tänään olemme viettäneet lähes koko päivän ulkoilun merkeissä. Aamulla jo aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, eikä ollut kovin paljon pakkasta. Olinkin kaivannut viime viikon kiireiden jälkeen kiireetöntä ulkoilua ja nautiskelua luonnossa.

Rannikolla puhaltaa lähes aina tuuli, joka tänäänkin oli vähän raaka. Rannoilla oli näkyvillä sinisen monet sävyt ja veden eri olomuodot. Vesi lainehti viileän raikkaana ja rantaan oli kerääntynyt jäätä. Kaihoisasti katselin hiekkarantaa. Ehkä se kesä sieltä taas näyttäytyy jossain vaiheessa :)


Sorsia oli aivan ennätyksellisen paljon. Ne seurasivat kannoilla pitkiä matkoja odottaen syötävää. Meillä ei ollut varattuna evästä tällä kertaa, mutta sunnuntailounas oli silti taattu, kun pikkuväki heitteli leivänmurusia.


Kuin kaksi eri maailmaa. Toisella puolella siltaa jäälohkareet olivat pakkautuneet rantaan, ja toisella puolella oli ihan sulaa ja vihertävä nurmikko.





Raitis ilma teki todella hyvää, ja tuntui aivan kuin auringonsäteet olisivat imeytyneet takaraivoon asti. Valolla on ihmeellinen vaikutus. Viikonloppu on mennyt todella nopeasti, ja ajatukset kääntyvät kohti uutta viikkoa. Sitä ennen hieman kuitenkin piristävää kyläilyä.

Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle toivottaen!

lauantai 23. marraskuuta 2013

Tonttumaiset mansikkakoristeet

Pikkujouluaika on parhaimmillaan, ja jouluiset naposteltavat ovat ajankohtaisia. Oikeastaan voisi sanoa, että: "No onkos tullut kesä, nyt talven keskelle..." Mansikat ovat kesän juttu, mutta niistä saa tähänkin vuodenaikaan sopivaa tarjottavaa.

Meillä on iltaa vietetty pienimuotoisen juhlinnan parissa. Tonttulakkien valmistuminen ei kestä kauan. Alustana on piparkakku. Leikkasin mansikasta kannan pois, ja tein reunukset ja tupsun sokerimassasta. Ajattelin kokeilla ensi kerralla vielä näitä kuppikakkujen koristeeksi.

Mansikkaista tonttuilua toivotellen :)





Baby-Reiskat ja ensimmäinen joulu

Pienokaisille on tarjolla kaikenlaista söpöä ensihetkistä lähtien. Kaikkea minikokoista on kiva hypistellä välillä kaupoissa. Ensimmäinen joulu on tärkeä juhla, ja siihenkin tilanteeseen on tarjolla vaikka ihan oma koristepallo.


Nämä  ensimmäiset minikokoiset Reinot olivat myös niin "syötävät". Tossukat on vielä pakattu omaan pieneen laatikkoon. Reinot olivat aikoinaan enemmänkin papparaisten aamutossut. Sitten tapahtui jotain, ja niistä tulikin trendikkäät tohvelit. En omista yksiäkään Reinoja, enkä ole ihan varma tulisiko niitä käytettyä. Kävin viime kesänä Tampereella sellaisessa kaupassa, jossa oli todella iso valikoima tätä ruutukuosia, ja esimerkiksi nauhalliset tennarit olivat todella kivat. Pisteet siitä, että ovat kyenneet uudistumaan.



Pitkän viikon jälkeen aamulla tuntui siltä, että pyjamapäivä kutsuu, mutta niin vain päästiin kuitenkin liikkeelle. Paikallisessa koruliikkeessä oli jouluavajaiset, ja kävimme mieheni kanssa katselemassa kellotarjontaa. Molemmilla on ollut jo jonkin aikaa toiveissa uusi kello, mutta malli on vielä vähän harkinnassa. Tällä hetkellä tykkäisin ehkä melko yksinkertaisesta ja vähäeleisestä. Jopa nahkaremmi voisi olla kiva vaihteeksi.

Viikonloppuna luen aamulla sanomalehden vähän perusteellisemmin. Usein kuitenkin on niin, että puolitokkurassa lukee otsikot ihan väärin. Olen monta kertaa kuvitellut lukevani jotain, ja illalla luen tarkemmin lehden ja huomaan, että ihan metikköön meni. Niin kävi tänäänkin :)

Tänään olisi aikomus näpertää pientä naposteltavaa ja samalla juhlistaa muutaman työprojektin päättymistä. Ihanaa, että joku asia tulee joskus valmiiksi :)

Lumi on alkanut sulaa ja mittari on jälleen plussan puolella. Takapihalla on tassujen jälkiä, joten tutut kulkijat suunnistavat pihan läpi. Ilokseni huomasin muuten, että meidän kulmille avataan taas Riviera Maison -liike. Jee! Ehdinkin jo harmitella edellisen lopettamista, mutta nyt onneksi on uusi mahdollisuus, eikä tarvitse niin kauaksi lähteä kaupoille :)

Nyt  sitten kyökkiin kokkailemaan. Illaksi valmistuu lohta ja lohkoperunoita uunissa. Leppoisaa päivää sinulle!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...