maanantai 7. lokakuuta 2013

Neulatyyny ja sukellus menneeseen

Tässä on melko tuore tulokas askarteluperheessä. Neulatyyny on aina hukassa tai jossain kummallisessa paikassa, kun sitä tarvitaan. Tässä versiossa on helmistä tehty venyvä ranneke, joten nyt se pysyy ranteessa mukana ommellessa.

Rakkain neulatyyny on kuitenkin tyttäreni tekemä neulatyyny. Se on pieni pehmoinen ötökkä, jolla on silmät ja suu. Yritän säästellä sitä kovalta kulutukselta, ettei se mene kovassa käytössä rikki. Niinpä tämä saa nyt toimia sijaisena :)





Päivä on mennyt sutjakkaasti. Aurinko on  paistanut taivaan täydeltä, ja ulkona on ollut todella lämmin. Sain äidiltäni mukaan sunnuntaina pienen kirjasen, jossa on lueteltu käyttäytymisohjeita 1920 -luvulta. Voi hyvät hyssykät miten hauskoja ilmaisuja silloin käytettiin.

Lasta kutsutaan kirjassa "olennoksi", jonka "pitää niiata luontevasti talonväelle". Ohjeistuksissa on tärkeitä neuvoja arkeen :)

" Älkää ostako rumia tai sopimattomia kuvakortteja." 
"Lähettäessänne kirjeitä huolehtikaa etteivät ne joudu vääriin kuoriin."
"Liian lystikkäästä puhumisesta voi jäädä helposti paha tapa, joten välttäkää sitä."
"Vaikka naapurinne ovi olisi auki, älkää syöksykö ovesta sisälle kuin myrskyvihuri vaan vaatimattomasti." "Älkää katkoko nuoria puita huviksenne tai kävelykepiksi."
"Lapset älkää vaivatko vanhempianne pyytämällä pysähtymään näyteikkunoiden eteen."

Olipas mielenkiintoista luettavaa. Tarkoitus on varmasti ollut hyvä, mutta tämän kirjan jälkeen tuli sellainen olo, ettei paikaltaan uskaltaisi liikahtaa, kun jokaiseen sekuntiin on liitetty joku ohje :) Kirja näyttää myös sen, että kieli ei ole pysyvä ja staattinen. Se muuttuu, elää ja kasvaa. Jotkut ilmaisut häviävät ja uusia tulee tilalle.

 Nyt täytyykin mennä sulattelemaan päivän antia raittiiseen ilmaan. Kuulemisiin!

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyllä maailma on vähän muuttunut sentään noista ajoista :)

      Poista
  2. Hauskojahan nuo ohjeet ovat :)

    Sulla on kauniita pitsiliinoja <3. Olen etsinyt hyviä ohjeita, mutta meidän kirjastossa on huono valikoima ko. kirjoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tosiaan ihan hurahtanut pitsiliinoihin :)

      Poista
  3. Lapsia ei oikein arvostettu tuohon aikaan:)
    Kirkko antoi vielä omat ankarat ohjeensa. Elämä taisi olla kovin sääntöjä täynnä. Niinhän se on nytkin, mutta ne ovat hieman järkevämpiä määräyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjaa lukiessa tuntui tosiaan siltä, että lapset eivät saisi olla missään tilanteessa "häiriöksi" aikuisten maailmassa.

      Poista
  4. Hih miten hauskoja elämänohjeita ja söpösiä kuvia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kyllä olisi tullut mieleen katkoa esimerkiksi nuoria koivuja :)

      Poista

Pieni viesti on suuri ilo. Ihanaa päivää sinulle :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...