keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Kosiomatkalla

Mikä on kivoin, romanttisin, perinteisin, kummallisin tai ärsyttävin tapa kosia? Meillä oli tässä yksi päivä vilkas keskustelu siitä, miten kosinta tulisi tehdä.  Meikäläisen purjevene on ollut tässä jo jonkin aikaa avioliiton satamassa. Keskustelu porukassa alkoi oikeastaan siitä, että netistä oli löytynyt kuva, kuinka kosinta suoritettiin upottamalla sormus hampurilaisen sämpylän keskelle. Keskustelussa heräsi kysymys siitä, onko nakkari- tai mäkkärikosinta riittävän romanttinen :)


Keskusteluun osallistui kaikenikäisiä, joten monet asiat herättivät kysymyksiä. Miksi se sormus pitää laittaa ruokaan? Miksi elokuvissa se laitetaan jälkiruokaan tai lasin pohjalle? Mitä, jos sen nielaisee, tai voiko siihen tukehtua?

Kosintatapoja on monenlaisia. Onko pieni ja intiimi tapa kivempi, tai olisiko areenallinen hurraavaa yleisöä parempi? Pitäisikö ensin hakea vuorelle pystytetty lippu viesteineen,  lukea se lätkämatsin erätauolla näytöltä, kuulla se telkkarista, piirtää rantahiekkaan tai tehdä sukellus Välimereen?


Voiko kosinta olla liian erikoinen tai monimutkainen. Mitä jos toista nolottaakin kaikkien edessä, eikä siksi uskalla kieltäytyä? Olisiko sittenkin parempi lompsia tohveleissa tukka pörrössä ja sanoa se murokulhon tai aamukahvin lomassa?


Luodaanko kosinnalle paineita? Morsiamella saattaa olla elämän pituinen toive ja unelma juuri siitä oikeasta kosintatavasta. Tai voihan kosija olla kumpi osapuoli vain. Pitäisikö siitä vihjaista ajoissa, ettei mene H-hetkellä pieleen? 


Meidän keskustelussa mielipiteitä löytyi puolesta ja vastaan. Ruokaan laitettavaa sormusta pidettiin epäilyttävänä. Toisaalta myötätuntuoa sai kosijatkin. Miten sitä osaisi taituroida oikealla hetkellä sellaisen vaihteen päälle, että peräkammarin pojastakin kuoriutuisi säkenöivä kosija. Entäs jos toinen ei haluakaan mitään romanttisuutta, vaan ihan tavallisen ja mutkattoman kysymyksen. Siinä on sitten turhaan treenattu värssyjä ja polvistumisia niin että lumpiot paukkuu.


Elokuvat ovat tästä aiheesta saaneet irti monenlaista. Onneksi tämä asia on hoidossa, ettei tartte jänskättää enää puolin ja toisin :)

Saku Sammakko kosiomatkallaan ahaa, ahaa
Saku Sammako kosiomatkallaan ahaa, ahaa
Saku Sammakko kosiomatkallaan, hän lauleli kauniita laulujan, ahaa, ahaa, ahaa

Hän Hillevi Hiiren tavatessaan, ahaa, ahaa
Hän Hillevi Hiiren tavatessaan, ahaa, ahaa
Hän Hillevi Hiiren tavatessaan, pyysi mukanaan tulemaan pappilaan ahaa, ahaa, ahaa

Mikset kultasein kosinut aikanaan, ahaa, ahaa
Mikset kultasein kosinut aikanaan, ahaa,ahaa
Mikset kultasein kosinut aikanaan, minut Matias Myyrälle naitetaan, ahaa, ahaa, ahaa

Tämän postauksen myötä kesäiset hääterveiset kesän juhlijoille, kosijoille, kosituille ja niille, jotka tuumailevat vielä ;)

Eiköhän nämä kolme säkeistöä riitä tällä kertaa tästä laulusta. Kuulemisiin!

Kuvat: Weheartit

4 kommenttia:

  1. Hauska postaus ja hyvä keskustelunaihe! :)

    Niinpä, siinäpä vasta kysymys. Siihen ei mielestäni ole oikeaa vastausta. Mun mielestä kun kositaan niin pitäisi jo sen verran hyvin tuntea sitä ketä kosii, että osaa sen tehdä juuri oikealla ja heille kummallekin mieluisalla tavalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ehkä siinä matkan varrella on tullut pieniä vihjeitä toisen luonteesta ja toiveista :)

      Poista
  2. Mä myös naureskelin tuolle hamppari-kosinnalle :D
    Kun sormus ei ihan halpa varmaan ollut, niin oli ehkä vähän tökeröä pistää se euron hampurilaiseen ;)
    No mutta, ehkä sormuksen saaja on hampurilaisten vannoutunut ystävä?

    Mua kosittiin aikoinaan tuhdissa humalassa.
    Kosija ei edes seuraavana päivänä muistanut kosineensa :D
    Sai kuitenkin saman ajatuksen päähänsä vuorokautta myöhemmin, ilman alkomahoolin vaikutusta, ja niin kihlat vaihdettiin ihan kahden kesken, kauniin suihkulähteen laidalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau. Tuplakosinta. Minua on myös kosittu suihkulähteen reunalla. Paikka oli Italiassa :)

      Poista

Pieni viesti on suuri ilo. Ihanaa päivää sinulle :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...