perjantai 3. toukokuuta 2013

Otteita matkapäiväkirjasta

Millä tavoin talletat muistot matkoista? Räpsitkö valokuvia hetken mielijohteesta, teetkö harkittuja otoksia, tallennatko kokemukset muistojen kovalevylle, vai kirjoitatko matkapäiväkirjaa?

Olen ollut aina huono kirjoittamaan päiväkirjaa, ja siksipä ihmettelenkin miten minusta on tullut näin innokas bloggaaja :) Valokuvia otan vähän fiiliksen mukaan, mutta joistakin reissuista olen kirjoittanut ihan päiväkohtaisia merkintöjä. Tässäpä muutamia otteita, joita löysin selatessani sattumuksia ulkomailta.

Tapahtui reissulla...

"...astuimme lähimpään kahvilaan, että saisimme nopeasti jotain syötävää. Ihmiset puhuivat vilkkaasti. En tiennyt pitikö kävellä pöytään vai tilata tiskiltä. Näytin varmaan hölmistyneeltä ja istuin kuitenkin vapaalle tuolille katsomaan miten muut toimivat. Samassa viereen kiitää kiiltäväksi suittu miestarjoilija. Hän huomaa puheestani heti, että en ole paikallisia. Aaaa.suoomaalaineeen. Sitten hän tekee kaiken keskellä näyttävän poseerauksen ja kysyy pokkana; "Do I look like Mikko Leppilampi?". Aijaa. Sanoin hämmästyneenä kohteliaasti, että "a little bit", ja hän poistui paikalta ottamatta tilausta. Olisi pitänyt nähtävästi kehua vuolaasti yhdennäköisyyttä. Mietin, että miksiköhän tämä suomalainen näyttelijä oli näille niin tuttu...Ei Sibelius, Alvar Aalto..Hmmm"

 Tapahtui eräällä reissulla...

"...miten ihmeessä jouduimme sinne alueelle jumiin. Rähjäisiä taloja, ei ihmisiä missään, ei taksia mistään. Kokovalkoisissa vaatteissa näytimme niin perusturisteilta avaruuteen asti. Sieltä oli pakko päästä pois jollakin keinolla. Kävelimme vähän aikaa, ja eteen tuli kioskin näköinen luukku. Nainen ei luvannut taksia, mutta jonkun kyydin kuitenkin. Siihen oli pakko tarttua. Hetken päästä pihaan kaarsi auto, joka muistutti romurallin jäännöksiä. Auto oli ruosteinen ja vinossa, sillä toisella puolella oli vähän ilmaa renkaissa. Olin kauhuissani, ja muistin kaikki lehtien kertomukset tällaisista riskeistä. Onneksi meitä oli kaksi. Astuimme likaisen auton sisälle. Aurinko oli polttavan kuuma, mutta silti takapenkillä oli jotain karvapeitteitä sikinsokin. Iso mies poltti tupakkaa autossa, ja radiosta soi paikalliset hitit. Ilmoitimme hotellin osoitteen, ja yritin pysyä hiljaa, sillä hämähäkkejä vilisi autossa ympäriinsä..."


 Tapahtui eräällä reissulla...

"...Olimme ehtineet olla vasta tunnin vieraassa maassa. Oltiin väsyneitä ja nälkäisiä. Jostain oli pakko saada ruokaa. Ihmettelin poliisien määrää kaupungissa. Helikopteri pörräsi yläpuolella, ratsupoliiseja partioimassa risteyksissä jne. Ajattelin, että on jokin juhlapäivä tai paraati. Puhelimeni soi, ja jäin puhumaan siihen pienen putiikin edessä. Yhtäkkiä vasemmalta näkyy epämääräinen ryhmä, joka lähestyy. Samassa poliisit tekevät ryntäyksen nenäni eteen. Kesken puhelun vaistot toimivat, ja pakenen viereisestä ovesta sisään. Omistaja lukitsee oven heti. Olen siis tyhjässä suklaakaupassa, ja mietin mitä ihmettä täällä oikein tapahtuu. Ystävällinen myyjä tarjosi suklaata ilmaiseksi, ja selvensi käynnissä olevaa tilannetta. Tunti siinä meni ennen kuin oli kuulemma turvallista lähteä etsimään sitä ruokaa..."


Tässä siis muutamia paloja reissuilta. Matkapäiväkirjastani löytyi myös runsaasti kuvauksia ensitunnelmista, huoneiden sisustuksesta, ihmisistä, kulttuurista, pienistä ylellisyyksistä, loistavasta palvelusta jne.

Nyt vasta huomasin, että monet yksityiskohdat olivat ehtineet unohtua. Toisaalta. Äsken kuvatut sattumukset olivat sellaisia yllätyksiä, että ei tullut heti mieleen napsia kuvia siinä tilanteessa...:)

Minkälaisia matkakokemuksia sinulla on ollut? Ihanaa perjantaita sinulle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pieni viesti on suuri ilo. Ihanaa päivää sinulle :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...