sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Survivor-ainesta vai ei?

Tulipa katsottua nauhalta Suomen Selviytyjät-jakso, ja aihe kirvoitti porukassa mielenkiintoisen keskustelun. Jenkkiversioita tuli jossain vaiheessa seurattua aktiivisesti kunnes tuli pieni kyllästyminen. Mitenkähän sitä selviäisi vastaavissa olosuhteissa?


En ole mikään partiolainen, mutta muutama kerta on tullut sentään vaellettua Lapissa. Ulkomailla ei ihan pelkästään turistikohteissa ole aina pyöritty, mutta kyllä se ihan linnumaitoa on ollut verrattuna esimerkiksi Madventuresin reissailuun. Eksoottiselle saarelle joutuminen kuulostaa alkuun houkuttelevalta, mutta totuus taitaisi aika äkkiä paljastua. Mitenkähän onnistuisi bambumajan rakentaminen, ötököiden syöminen tai kalastus. Ajaisiko nälkä epätoivon partaalle, kun kännykällä ei tilattaisikaan hädissään pizzaa.

En mitenkään haluaisi ajatella, että olisin surkea tumpelo, joka itkisi ensimmäisenä yönä apinoiden kirkuessa, liskojen lipoessa kieltään ja hampaiden lyödessä loukkua kylmyydessä. Onko tässä tapahtunut totaalinen vieraantuminen luonnosta? Riittäisikö lihasvoima kiipeämään edes puuhun tarvittaessa?



Toisaalta tarvitseeko sitä lähteä tutkimattomiin rämeikköihin ollakseen selviytyjä? Omia rajoja voi mittailla muillakin keinoilla, ja niitähän elämä tarjoaa joskus ihan pyytämättä. Toisaalta luonto on osoittanut, että ihan kotimaassakin saa systeemit juntturaan pelkällä sähkökatkolla.

En taida lähteä ihan äkkiä etsimään uusia pingviinilajeja tai tutustumaan liskojen syömisrytmiin, mutta se nuotion sytyttäminen ilman apuvälineitä voisi olla ihan näppärä taito :) Aurinkoista sunnuntaita!
Kuvat: sxc

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Pieni viesti on suuri ilo. Ihanaa päivää sinulle :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...