perjantai 24. kesäkuuta 2016

Kesätunnelmia ja blogituumailuja

Kesäinen tervehdys! Varpaat on kastettu veteen, ja eiköhän tässä keskikesän juhlassa pääse vielä polskuttelemaankin. Grilli laitettiin kuumenemaan jo torstaina, kun saimme nuorisoa vieraaksi. Sadekuuro hätyytteli alkuillasta, mutta paistoihan lopulta sitten aurinkokin. 

Talon maalaus edistyy vauhdilla. Voin muuten kertoa, että parin viikon jälkeen alkaa nosturin ääni tulla jo uniinkin. Pientä remppaa on ollut pihalla muutenkin. Välissä pitäisi vähän lomaillakin, varsinkin paremmilla säillä. Ehtii sitä loppukesästäkin sitten tehdä risusavottaa.


Juhannuksen perinteeksi on meillä tullut Brita-torttu tuoreilla marjoilla.


Vähän ruukkupuutarhaa...
 

Kukkapenkin helmien kukinta on oikeastaan jo ohi. Sade on välillä riepotellut kasveja niin, että kukinta on jäänyt vähän latteaksi.



Mistähän se johtuu, että ensimmäiset raparperit ovat niin jämäköitä ja runsaita, ja sitten myöhäisempi sato on todella hentoista ja heiveröistä varsiltaan....


Ja sitten vähän bloggaamisesta. Tässä viimeaikoina olen pohdiskellut blogini roolia elämässäni. Rakas harrastus on kulkenut vierelläni ja isona osana elämää jo monta vuotta. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että minä ja blogini olemme kasvamassa erilleen. Erityisen haikeaksi tämän asian tekee se, että blogi on ollut samaan aikaan henkireikä, päiväkirja ja paikka jossa voi jakaa arkea ja juhlaa teidän ihanien lukijoiden kanssa. 

Olen tässä kevään mittaan harventanut postaustahtia ja samalla miettinyt blogini tulevaisuutta. Mielessä on sellaisia suunnitelmia, jotka vaativat täyden huomion. Bloggaaminen on minulle kokonaisvaltaista, ja jossain taustalla kuitenkin raksuttaa huono omatunto, jos en ole saanut postattua mitään. Minkäs sitä itselleen voi. Lisäksi olen pähkäilyt blogin sisältöä, asioita joita haluan edistää, arvoja, joita haluan jakaa, virtuaalimaailmaa yleensäkin. 

Ehkäpä se on luonnollista, että jossain vaiheessa on aika punnita asioiden painopistettä.
Sisustaminen, puutarha, askartelu ja lifestyle ovat edelleen ilon lähteitä. Ehkäpä on kuitenkin aika siirtyä uuteen elämänvaiheeseen. Teidän seura ja kommentit ovat olleet bloggaamisessa erityisen kivaa. Jatkossakin tulen seuraamaan teidän blogeja, jotka kuljettavat inspiraation, ideoiden, reseptien ja hauskojen juttujen lähteille.

Julkaise-napin painaminen ei taidakaan olla tällä kertaa ihan helppoa..Ymmärrän nyt hyvin niitä bloggaajia, jotka ovat kertoneet, kuinka vaikeaa on tehdä se lopullinen päätös. En kuitenkaan haluaisi jäädä puoliväliin roikkumaan, joten köysi täytyy irrottaa laiturista, jotta voi lähteä kohti uusia tuulia. 


Blogini saa toistaiseksi olla vielä täällä luettavissa, joten toivottelen kaikille ihanaa juhannusta ja mukavia kesäpäiviä!

perjantai 27. toukokuuta 2016

Mustaa tehosteena ja punotun korin kaksi ilmettä

Black is black. Eipä olisi vielä vuosia sitten uskonut, että meilläkin on mustaa sisustuksessa, tosin pieninä ripauksina. Silloin se tuntui synkältä väriltä, mutta vähitellen on silmä tottunut lehtiä ja blogeja katsellessa. Sehän onkin oikein kiva tehosteväri. 

Marimekon Oiva Siirtolapuutarha -sarjaa sain lahjaksi, ja teekupponen onkin ihan kiva myös tarjoiluastiana. Niihin voi laittaa pientä naposteltavaa, pähkinöitä, oliiveja, karkkeja. Arvaisiko, että kuvan servetit ovat yli kymmenen vuotta vanhat. Silloin ei mustaa näkynyt juurikaan myynnissä, ja jostain alekorista niitä myytiin pilkkahinnalla. Olisiko ollut 50 snt paketti.


Kesän ekat mansikat. Eivät toki kotimaisia, mutta hyvää oli silti hattaran ja jäätelön kanssa. Terassilla tarkeni hyvin teekupposen kanssa vielä viikonloppuna, mutta sitten tulikin kaatosade ja ekat ukkoset. Huiii!


Muki-ihmisenä tutkin yleensä tarkkaan, miltä kuppi tuntuu kädessä. Minkä kokoinen kupin korva on, keikkuuko se kädessä, polttaako siihen helposti sormensa, onko tasapaino oikea? Muumimukeja esimerkiksi käytän paljon, koska niissä on jotenkin homma balanssissa.


 Ostin sitten pesuvadin, jossa ei pysy edes vesi. Niinpä. Hölmöläisten hommaa. Jahkailijalle oli käydä tällä kertaa ohrasesti. Näin Ikeassa meriruohosta punotun tuotteen jo reilusti yli kuukausi sitten. Koreja oli vino pino, joten jätin sen tuumailun jälkeen hyllyyn. Mitäpä sitä turhaa heräteostoksia tekemään. Jälkeenpäin aloin harmitella etten tuonut sitä kotiin, varsinkin kun eräässä sisustusliikkeessä lähes vastaavaa myytiin todella suolaiseen hintaan. Seuraavalla kerralla ne olivatkin loppuunmyytyjä,  mutta löytyihän sieltä vielä yksi kappale, kun oikein pengottiin.


Tadaa. Pesuvadista tulikin sitten tällainen kori, kun nostaa kahvoista. Mitään painavaa ei oikein sisälle voi laittaa. Olisiko se ruukunsuojus tai säilytyspaikka terassille? Mitähän kosteus ja sade tekevät pinnalle? Pitäisikö sittenkin jättää sisätiloihin.... Joka tapauksessa tykästyin tähän, vaikken ole vielä ihan keksinyt lopullista käyttötarkoitusta.


Niin vain kesälaitumet häämöttävät ja valmistuneet juhlistavat saavutuksiaan. Kevätjuhlissa on aivan oma tunnelmansa ja herkkyytensä. Toisaalta koulujen loppuminen tuo monille vanhemmille päänvaivaa. Miten järjestää hoitopaikka tai tekemistä lapsille...

Meillä käytiin katsomassa viimetipassa teatterissa Ronja Ryövärintytär. Näytelmän lavastus oli kivasti ja oivaltavasti toteutettu. Tarina on klassikko ja monelle tuttu kirjanakin. Ronskiin tarinaan mahtuu sellaistakin, joka ei mielestäni ole ihan pienille lapsille sopivaa. Tosin kaduilla ja toreilla kuulee pahempaakin. Mihin se raja sitten vedetään... sitä meilläkin pohdittiin.

Kesäkukat nostelevat päätään kaatosateen jäljiltä. Onneksi eivät tulppaanit ihan mene maata pitkin. Nurmikko odottaa leikkaajaa, mutta viikonopun siivousten tilalle keksin jotain kivempaa tekemistä.
Kuulemisiin, ihanat!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...